METSÄVALTUUSKUNNAN YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS 11.4.2013 HANASAARESSA
METSÄVALTUUSKUNTA HANASAARI 11.4.2013
MIKKO TIIROLA
Arvoisa ministeri, hyvät metsävaltuuskunnan jäsenet, hyvät naiset ja herrat
Koko metsälainsäädäntö on tällä hetkellä reippaassa remontissa. Muutoksessa ovat metsälain lisäksi mm. metsätuholaki ja puutavaran mittauslaki. Remontin tuloksesta voi päätellä, että vasaran varressa on ollut asiansa osaavia timpureita - lausuntovaiheessa olevat lakiesitykset vastaavat päälinjoiltaan pitkälti niin metsänomistajan kuin yhteiskunnan muuttuneisiin tarpeisiin.
Metsäomistajien, metsävaltuuskunnan ja koko metsäsektorin näkökulmasta kaikkien suurin muutos tulee olemaan metsänhoitoyhdistyslain muutos. Varsinaisen lain kirjoitustyö alkanee tämän kevään aikana ja toivonkin, että maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen tulee tänään kertomaan, miten mhy -lakiprosessi lähtee etenemään. MTK:n metsävaltuuskunnan kokous on siihen juuri oikea paikka.
Mhy -lakia valmistelleen työryhmän työ oli tietojeni mukaan varsin rakentavaa. Peruslinjaukset varsinaisen lainvalmistelutyön etenemiselle ovat olemassa. Metsäomistajia askarruttava suurin kysymys on, mihin uutta mhy -laki pitkän päälle tarvitaan, kun lakisääteinen metsänhoitomaksu on poistumassa. Lain perusteluita on vielä miettivä huolellisesti. Se on selvää, että lakisääteisen toiminnan siirtäminen uuteen aikaan vaati luonnollisesti lain säädännön, mutta löytyykö lakiin riittävästi metsäpoliittisia perusteluita, jää nähtäväksi.
Toinen kysymys, mistä olemme luonnollisesti varsin mustasukkaisia, on oma 100 vuotta rakentamamme mhy -brändi. Mikäli myös uusien metsänhoitoyhdistysten perustaminen tulee mahdolliseksi, se on tehtävä taiten, ettei uudistus sekoita suomalaisia metsänomistajia entuudestaan. Rima sille, mikä on metsänhoitoyhdistys, on pidettävä korkeana.
Metsälakiuudistus näyttää perusteiltaan metsäomistajan silmin hyvältä. Uusi lakiluonnos lisää metsänomistajan valtaa ja vastuuta omien metsiensä hoidossa ja käytössä. Metsänuudistamisen ikä- ja järeyskriteerit poistuvat. Kasvatushakkuun saa tehdä ala-, ylä- tai jatkuvan kasvatuksen harvennuksena - metsänomistajan omien tavoitteiden mukaisesti. Toivottavasti päätökset metsänhoidon suhteen ovat jatkossa entistäkin harkitumpia. Neuvonnalle uudistus tarjoaa uusia haasteita - kuka ottaa sen oikealla asenteella, saa varmasti metsänomistajan luottamuksen. Lakiesityksessä on pyritty vähentämään viranomaisvalvontaa ja byrokratiaa. Silloin rahaa ja työtunteja voidaan käyttää itse asiaan - kestävän metsätalouden edistämiseen. Toki laki vaatii vielä monilta osin tarkennuksia. Uskon, että lakiesityksestä annetuista lausunnoista niitä pystytään poimimaan, olipa kyse vakuusarvoista tai uudistamisvelvoitteen laukeamispohjapinta-alasta.
Metsälakiesitykseen on pystytty yhdistämään kohtuullisesti niin kannattavan metsätalouden edellytysten, metsien monimuotoisuuden turvan kuin metsänomistajan oikeusturvankin parantaminen. Tätä sinällään voi jo pitää pienenä ihmeenä. Silti osa ympäristöväestä haluaa tehdä metsälaista uuden luonnonsuojelulain, jossa metsänomistajan tehtäväksi annettaisiin epämääräisten ja laajojen alueiden suojelu ilman mitään oikeusturvaa. Sosialisointiyritykseksi minä tätä sanon. Tähän ei pidä kerta kaikkiaan mennä. Metsälaki on laki kestävästä metsäelinkeinon edistämisestä. Kun luonnon monimuotoisuutta halutaan suojella, tehtäköön se niillä keinoin, jotka tähän tarkoitukseen on varattu: METSO-ohjelmalla ja luonnonsuojelulailla. Silloin metsänomistajalla on oikeus asianmukaiseen korvaukseen. Tällöin myöskään päätöksentekijöillä (eduskunnalla) ei jää epäselväksi, minkä hintaisia päätöksiä he tekevät.
Arvoisa ministeri on kiitettävästi käyttänyt omia aivojaan metsälainsäädännön remontissa. Toivottavasti tämä linja jatkuu. Samaa selväjärkisyyttä edellytämme myös eduskunnalta.
Hyvät naiset ja herrat
Iloisia uutisia on aina mukava kertoa. Monivuotinen ponnistus sähköisen puumarkkinapaikan perustamiseksi on saatu pilottivaiheen kautta päätökseen. Haluan lausua ison kiitoksen Silvadatan henkilöstölle, joka on palvelun teknisesti toteuttanut. Uskallan sanoa, että meillä on syntynyt maailman paras sähköinen puumarkkinapaikka. Missään muussa maassa ei vastaavaa palvelua ole käytössä.
Viime viikon tiistaina valtakunnalliseen levitykseen mennyt palvelu oli vajaa viikko palvelun käynnistymisen jälkeen otettu käyttöön jo 34 metsänhoitoyhdistyksessä. Minimitavoitteeksi asetettu 75 metsänhoitoyhdistystä tulee toivottavasti mahdollisimman nopeasti täyteen. Puumarkkinapaikka on otettu myönteisesti vastaan myös puunostajien puolella. Puun ostajille on luonnollisesti tärkeää, että palvelussa on kysyntää vastaavasti leimikoita jatkuvasti tarjolla.
Suomen puumarkkinoilla on parhaillaan meneillään viides vuosi viimeisen kahden kymmenen vuoden aikana, jolloin ei ole mitään puunmyyntitulojen verotukseen liittyvää poikkeusta, joko siirtymäkautta tai määräaikaista verohuojennusta. Olemme usean vuoden ajan peränneet markkinataloutta puukauppaan. Viime kesästä lähtien puukauppa on käynytkin poikkeuksellisen tasaisesti. Puuta on riittänyt kaikkien jalostajien tarpeisiin. Tarjonta ei ole ollut ongelma, mutta erityisesti Pohjois-Suomessa paljon suurempi ongelma on ostajien puute. Kaukokuljetusmatkat tehtaille alkavat olemaan niin pitkiä, että nollaraja uhkaa tulla vastaan, ellei uusia puunkäyttöpisteitä ala syntymään.
Puumarkkinat toimivat tällä hetkellä siis niin hyvin kuin niiden nykyisellä markkinarakenteella voi olettaa toimivan. Hallitusohjelman välitarkastuksen ja kehysriihen aikaan puumarkkinoiden toimivuuden edistämiseksi esitettiin mitä kummallisimpia keinoja: metsätilamaksuista metsätalousmaan kiinteistöveroon. Näiden suraukset olisivat olleet katastrofaaliset. Ankaran edunvalvontatyön avulla lisärasitteet saatiin torjuttua. Valitettavasti puumarkkinoiden kehittämiseksi viime syksyn Metsävaltuuskunnassa esille nostamamme metsätalousyrittäjyys ei vieläkään saanut tuulta purjeisiin. Monet metsäalan tahot ottivat ehdotuksemme positiivisesti vastaan, mutta poliitikkojen keskuudessa asia ei vielä mennyt läpi. Tätä työtä on jatkaettava.
Kuitupuumarkkinoiden toimivuudesta tehtiin MTK:n metsälinjalla viime kesän aikana erittäin korkeatasoinen oikeustaloustieteellinen tutkimus, jolle maamme johtavat puumarkkinatieteen ja kilpailuoikeuden professorit Helsingin yliopistossa antoivat kiitettävän arvosanan. Kuitupuumarkkinoilla näyttää tutkimuksen mukaan ilman nimenomaista sopimista jatkuvan sama tilanne kuin kartellivuosina 1997-2004. Toivottavasti myös Kilpailu- ja kuluttajavirastossa otetaan kuitupuumarkkinoihin liittyvät ongelmat selvittelyn alle.
MTK:n tilaaman vuosittaisen metsänomistajakyselyn perusteella keskimäärin kahdelle kolmesta metsänomistajista ei ole tarjottu puukauppa viime vuosien aikana. Varsinkin metsänomistusmaksua vaatineiden kannatta katsoa peiliin ja lähteä puun ostoon, eikä ruikuttaa lisärasitteita keskeisimmälle raaka-ainetoimittajalle. Varmastikaan millään muulla toimialalla palveluiden tarjonta ei ole yhtä passiivista kuin puukaupassa. Ei kannata ihmetellä puumarkkinoiden ongelmia, ellei markkinoita edes yritetä luoda.
Toinen iso ongelma, minkä haluan nostaa esille, on markkinainformaation epätasaisuus. Puukaupassa hinta- ja määrätieto on hyvin ajantasaista. Lopputuotemarkkinoista ei valitettavasti voida sanoa samaa. Metsäteollisuuden tuotannosta viimeiset viralliset tiedot ovat joulukuulta ja ulkomaan kaupasta tammikuulta. Lopputuotemarkkinoilta saatavan informaation ajantasaistaminen pitää olla MMM:n puumarkkinatyöryhmän seuraavia kehityskohteita.
Hyvät metsävaltuuskunnan jäsenet,
Kulunut vuosi on osittanut, että metsänomistajien edunvalvonnalle on kova tarve joka tasolla paikallisesti, maakunnissa, Helsingissä ja kansainvälisesti. Rikkidirektiivistä on puhuttu viime aikoina paljon. Niin ikäviä kuin sen aiheuttamat kustannukset sektorille ovat, niin on siitä ollut jotakin hyötyäkin. Rikkidirektiivin jälkeen poliitikot ja virkamiehet tuntuvat olevan paremmin hereillä ja ottavan vakavammin metsätaloudellemme mahdollisesti kansainvälisillä areenoilta lankeavat uhat.
Ja näitä uhkia tosiaan riittää. EU:ssa jatkuu edelleen keskustelu kiinteän biomassan kestävyyskriteereistä ja tässä yhteydessä kestävän metsätalouden todentamisesta. Halutessaan ratkaista EU:n lisäksi koko maailman metsätalouden kestävyyden ja luoda globaalin ratkaisun sen todentamiseen komissio on keksinyt taikakeinon eli pakolliset metsäsuunnitelmat - ei metsätalouden vaan lajien suojelun näkökulmasta. MTK:n laskelmien mukaan tämän uusimman komission hulluuden hintalappu pelkästään Suomessa olisi 600-700 miljoonaa euroa/suunnitelmakausi.
EU:n lisäksi painetta metsätaloudelle tulee myös globaaleilta areenoilta ja erityisesti metsien kasvavasta roolista ilmastonmuutoksen torjunnassa. YK:n ilmastopaneeli valmistelee parhaillaan uusia kasvihuonekaasujen laskentasääntöjä kosteikoille, jotka pitävät sisällään myös Suomelle tärkeät turvemaat. Potentiaalisena riskinä on, että turvemaiden päästöjen laskentasäännöt kehittyvät suuntaan, joka voisi pahimmillaan rajoittaa huomattavasti turvemailla harjoitettavaa metsänhoitoa ja puun korjuuta. Kun muistetaan, että Suomessa metsätalouskäytössä on 5 miljoonaa hehtaareja ojitettuja turvemaita, ei tämän kehityksen huonoimpia loppu tulemia uskalla edes ajatella. MTK on tietoinen tästä kehityksestä ja on aktiivisesti informoinut suomalaisia virkamiehiä ottamaan vakavasti tämän uhan, joka pahimmillaan voi tarkoittaa huomattavasti rikkidirektiiviä suurempia ongelmia suomalaiselle metsätaloudelle ja metsäsektorille.
MTK:n johtokunnan II puheenjohtaja Mauno Ylinen tulee esittelemään tänään MTK:n johtokunnan esityksen, jonka mukaisesti metsänomistajien edunvalvontaorganisaatiota ollaan tiivistämässä. Johtokunnan esitys lähtee ajatuksesta, että metsänhoitoyhdistykset liittyisivät halutessaan MTK:hon metsävaltuuskunnan kautta. Metsänomistajaliittojen ja MTK:n metsälinjan voimavarat yhdistettäisiin. Metsänhoitoyhdistykset erottuvat jatkossa muista toimijoista juuri edunvalvonnan kautta. Metsänhoitoyhdistykset ovat puolueellisia toimijoita - aina metsänomistajan puolella. Tälle perustalle on hyvä rakentaa uutta Metsänomistajat jäsentuotetta - edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin.
Uskon, että uudistus avaa myös Metsävaltuuskunnalle uutta entistä vahvempaa metsäedunvalvontaa koordinoivaa roolia. Tämän kehittämiseksi kokeilemme jo tämän päivän kokouksessa uutta toimintamallia. Luonnollisesti pääsette tenttaamaan ministeriä hänen puheenvuoronsa jälkeen, mutta muuten palaute, keskustelu ja kysymykset keskitetään yhteen osioon - yleiskeskusteluun, johon voitte kokouspäivän aikana pyytää puheenvuoroja. Malli on osoittautunut varsin toimivaksi MTK:n valtuuskunnassa.
Toivon antoisaa ja rakentavaa keskustelua metsävaltuuskunnan kokouksessa. Kokous on avattu.