METSÄVALTUUSKUNNAN YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS 17.4.2012

MTK:n metsävaltuuskunnan ylimääräinen kokous 17.4.2012
Espoo
Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y.

Arvoisa metsävaltuuskunta, hyvät naiset ja herrat

Elämme juhlavuotta. Metsävaltuuskunta täyttää marraskuussa 70 vuotta .Syksyllä on siis juhlakokous. Tälläkin hetkellä käydään keskustelua siitä, onko MTK:n metsäedunvalvonta riittävän tehokasta ja näkyvää. Kyllä on! Pelkästään se, että metsäomistajien edunvalvonnassa on ylimpänä päätöksentekoelimenä metsävaltuuskunta, kielii tästä.

Metsävaltuuskunnan rooli on luonnollisesti ajansaatossa muuttunut, niin kuin pitääkin. Vahvimmillaan se oli hintasuositusjärjestelmän aikaan, jolloin valtuuskunta nimesi neuvottelijat ja hyväksyi tai hylkäsi hintasopimuksen ja myöhemmässä vaiheessa hintanäkemyksen. Kuitenkin metsävaltuuskunnalla on aina ollut arvostettu ja merkittävä rooli, niin myös tällä hetkellä.

MTK:n toimintaa ja organisaatioita kehitetään vastaamaan paremmin niin kehittyvän jäsenkunnan kuin muuttuvan maailman ja sitä kautta muuttuvien edunvalvontatarpeiden haasteisiin. Metsävaltuuskunta pääsee myöhemmin kokouksessa ottamaan kantaa liittokokousasiakirjoihin.

Tulevat vuodet näyttävät, mikä on metsävaltuuskunnan rooli tulevaisuudessa ja miten edunvalvonta ja päätöksenteko organisoidaan. Usko, että metsätalouden ja metsäyrittäjyyden rooli tulee edelleen vahvistumaan koko edunvalvontajärjestelmässämme. Ja nimenomaan niin, että se on osa nykyistä kokonaisuutta: maatalous - maaseutuyrittäjyys - metsätalous. Se, että kaikki maaseutuelinkeinot ovat saman etujärjestön alla, on meidän vahvuutemme niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.

Hyvät kuulijat

Elämme muutosten aikaa. Kaikki keskeiset metsätaloutta koskevat lait on uudistettu tai ne ovat uudistettavana. Sama koskee yksityismetsätalouden edistämisorganisaatiota.

Vuoden alusta alkaen 13 itsenäisen maakunnallisen metsäkeskuksen sijaan meillä on ollut yksi valtakunnallinen metsäkeskus, jolla 13 alueyksikköä. Tavoitteena on entistä yhtenäisempi toiminta. Uuden metsäkeskuksen ykkösprioriteetti ja päätavoite on metsiin perustuvan yritys- ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tukeminen. Siinä onnistuminen on myös uuden metsäkeskuksen tulevaisuuden kriittisin tekijä. Metsälain valvontaan emme tarvitse erillistä organisaatiota.

Samassa yhteydessä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ja metsäkeskusten vuosikymmeniä vanha napanuora on katkaistu. Tapiosta kehitetään valtio-omisteista metsätalouden kehittämisyhtiötä, joka toimii markkinoilla ja tuottaa palveluja niitä ostaville tahoille. Tapion yhtiöittäminen on tavoitteena vuoden 2014 loppuun mennessä.[JE1] Muutos ei koske vain valtiollisia organisaatioita vaan myös metsäomistajien omaa organisaatiokokonaisuutta, metsänhoitoyhdistyksiä. Yhtenä osana vuonna 2009 aloitettua yksityismetsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanketta ovat olleet myös yhdistykset. Syy on se, että yhdistysten toiminnasta ja taloudesta on säädetty erityislaki - laki metsänhoitoyhdistyksistä. Mhy-laista ja erityisesti metsänhoitomaksusta on myös kantelu Euroopan komission kilpailupääosastolla.

Kirjaus lain uudistamisesta on nykyisessä hallitusohjelmassa, muodossa "uudistetaan metsänhoitoyhdistyslaki tavalla, tavalla, jolla varmistetaan tasapuolinen kilpailuasema eri toimijoille metsäpalvelumarkkinoilla".

Kuten kaikki tiedätte, hallitusohjelma on varsin vahva paperi ja ohjenuora valtioneuvoston toiminnalle. Toinen fakta on, että jos metsänhoitoyhdistyslaki uudistetaan, siinä ei hallitusohjelmakirjauksen näkökulmasta ole juuri muuta uudistettavaa, kuin metsänhoitomaksu, sen määräytyminen ja kerääminen. Nykyinen metsänhoitomaksu ei ole pelkästään kilpailuneutraliteettiongelma, vaan osittain myös peruslaillinen ongelma. Perustuslakimme on uusittu vuonna 2000, siis nykyisen mhy-lain säätämisen jälkeen. Entä automaattijäsenyys?

Ministeri Koskisen nimeämän pientyöryhmän esitykset mhy-lain uudistamisesta koskivat nimenomaan metsänhoitomaksua ja siitä irtaantumista, sekä metsäomistajien valinnanvapautta yhdistyksen valinnassa. Luultavaa on, että lakia myös uudistetaan tähän suuntaan. Toisaalta se, että metsäomistajien valinnanvapaus lisääntyy, ei todellakaan ole pelkästään huono asia. Pakko on huono konsultti myös edunvalvonnassa.

On päivän selvää, että metsänhoitoyhdistykset tuovat toiminnallaan lisää kilpailua keskittyneille puumarkkinoille. Tämän on myöntänyt myös Kilpailuvirasto. Ilman metsänhoitoyhdistysten toimintaa esimerkiksi raakapuukartellin vaikutukset olisivat olleet paljon kohtalokkaammat metsänomistajien kannalta. Sama koskee myös metsänhoitoa. Nykyisen kaltainen metsätalous ja huikeat tulokset esimerkiksi puuston kasvussa, eivät olisi olleet mahdollisia ilman yhdistystoimintaa.

Jos ja kun lain uudistaminen alkaa. On tärkeää, että saamme laista sellaisen, joka mahdollistaa tulevaisuudessakin järkevän ja mielekkään metsäomistajien edunvalvonnan ja sitä tukevan palveluliiketoiminnan. Ja nimenomaan tässä järjestyksessä. Mikäli menemme puhtaaseen liiketoimintaan tai se edellä, on riski, että samalla menetetään se vahva erityisasema, joka yhdistyksillä on metsäomistajien silmissä. Jäsenyys on paljon enemmän kuin asiakkuus.

Metsänhoitoyhdistysten toimintaa on kehitetty pitkäjänteisesti. Muutostilanteisiin liittyy aina uhkakuvia, mutta myös mahdollisuuksia. Ei metsänomistajien edunvalvontatyö tähän lopu - päinvastoin. Se muuttuu entistäkin tarpeellisemmaksi. Vaikka siirtymäaikoja on varmasti tulossa, on kaikkien yhdistysten syytä tarkastella sitä, riittävätkö omat resurssit muuttuvassa kilpailutilanteessa ja ovatko omat toimintatavat ja asiakaspalvelu kunnossa. Tulevat yhdistysten valtuustovaalit ovat tärkeät. Voimien yhdistämiseen vaalivuosi tarjoaa hyvän nivelkohdan. Yhdistysten hallintoon pitää löytyä paljon aktiivisia ihmisiä. Muutostilanteessa aktiivinen hallinto on yhdistykselle elintärkeä.

Tämä kehittämistyö jatkuu. Viimeisen kuukauden aikana olen tavannut liki kaikkien metsänhoitoyhdistysten puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat ja täytyy sanoa, että olen luottavainen. Muutosvalmius on korkealla tasolla ja henki on se, että tämä asia hoidetaan. Kiitos tästä kaikille!

Osana kokonaisuuden kehittämistä ja muutoksen johtamista olemme toteuttaneet "Metsänomistajat -brändihanketta" . Se, että hanke toteutetaan nyt, ei ole sattumaa tai vahinko! Myös brändin vastaanotto on ollut erinomainen. Niin luottamusmiesjohto kuin toimihenkilöt ymmärtävät, että meidän vahvuutemme on vahva organisaatiokokonaisuus ja yhtenäinen toiminta metsäomistajien edunvalvonnassa.

Brändin slogan "Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin" kuvastaa mistä on kysymys. Koko kokonaisuus toimii juuri niin hyvin kuin edunvalvonnan heikoin lenkki. Kaikkia tarvitaan.

Arvoisa metsävaltuuskunta

Puukauppaa on alkuvuonna käyty suotuisissa merkeissä. Edellisen kerran puuta on ostettu yhtä vilkkaasti vuonna 2007. Osa-ansio puumarkkinoiden aktivoinnista kuuluu yläkerran isännälle, joka näytti voimansa joulukuun myrskyissä. Niiden jälkiä korjattiin vuoden ensimmäiset kuukaudet, mutta tilanne on nyt normalisoitunut. Puun hinta tarjonnan äkillisen kasvun ja kohonneiden korjuukustannusten seurauksena notkahti, mutta nyt hintakehitys on normalisoitunut. Metsänhoitoyhdistykset ovat mallikkaasti hoitaneet näidenkin myrskyjen jälkihoidon, aivan kuten tapahtui vuonna 2010. Ilman heitä hintakuopasta olisi tullut varmasti paljon pidempi.

Valtiovallan suuntaan esittäisin nyt toivomuksen, että annetaan puumarkkinoiden kerrankin osoittaa toimivuuteensa. Lyhytaikaiseen kysyntään ja tarjontaan ei ole tarvetta puuttua minkäänlaisilla konsteilla. Mutta, metsätilarakenteen muuttamiseen tarvittava tehokkain toimenpide, eli aktiivimetsätilojen sukupolvenvaihdoshuojennus, tulisi kuitenkin ottaa käyttöön mahdollisimman nopeasti. Tosiasia kuitenkin on, että metsänomistajien keski-ikä nousee, joka tutkimusten mukaan vähentää aktiivisuutta puumarkkinoilla. Metsätalous tulisi nähdä elinkeinotoimintana, ei sijoitusomaisuutena.

Valitettavasti turuilla ja toreilla liikkuu myös huhuja, että metsäteollisuus tai ainakin osa heistä haikailee metsien kiinteistöveron tai muiden vastaavien metsätalouden kustannuksia lisäävien maksujen perään. Ne ovat erittäin varmoja konsteja saada puukauppa konkeloon, jonka laukaiseminen vie taas pitkän. Kaikki puun kasvatuksen kustannukset siirtyvät puun hintaan. En ole ollenkaan varma, että metsäteollisuus pystyy ulosmittaamaan kasvavat kustannukset lopputuotemarkkinoilta varsinkaan tässä tilanteessa.

Kuten liittokokousasiakirjojen esittelyssä kuulette, markkinavaikuttaminen ja sen kehittäminen metsätalouden kannattavuuden kannalta avainasioita. Markkinaosaamista on parannettava niin metsänomistajaorganisaation sisällä kuin metsänomistajienkin keskuudessa. Lisätukien perään on valtiontalouden nykytilanteessa edesvastuutonta haikailla. Raha metsätalouteen tulee markkinoilta, jos on tullakseen.

PITÄISIKÖ SÄHKÖISESTÄ PUUMARKKINAPAIKASTA KERTOA JOTAKIN?

Hyvät kokousedustajat.

Näillä sanoilla haluan toivottaa teidät kaikki tervetulleeksi tänne Metsä-Tapiolaan.

Tähän päivään liittyy myös toinen historiallinen ainutlaatuisuus, 70-vuotis juhlakokouksen lisäksi. Metsävaltuuskunta kokoontuu nyt viimeistä kertaa tässä monille tutuksi tulleessa Metsä-Tapiolan auditoriossa. Kehitys kehittyy ja tämäkin rakennus saa väistyä uuden tieltä.

Toivon antoisaa ja rakentavaa keskustelua metsävaltuuskunnan kokouksessa. Kokous on avattu.

[JE1]näistä voisi tarvittaessa ottaa aika paljon pois