METSÄVALTUUSKUNNAN YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS 28.1.2015

MTK:n metsävaltuuskunnan ylimääräinen kokous 28.1.2015
Tampere
Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y.

Arvoisa metsävaltuuskunnan jäsenet, hyvät naiset ja herrat

Tervetuloa ensimmäiseen uusimuotoiseen metsävaltuuskunnan kokoukseen. Teemme tänään historiaa. Tässä kokouksessa järjestöuudistus konkretisoituu valtakunnan tasolla luottamushenkilöiden valintojen ja päätöksenteon osalta.

Miellä on takana kiivas vuosi: metsänhoitoyhdistyslaki on muuttunut, yhdistykset, aivan kuten MTK:kin on muuttanut sääntönsä, metsänomistajien liittojen toiminta on lakannut ja liittojen asiantuntijat ovat nyt MTK:n palveluksessa.

Tällä uudistukselle on tavoitteena vastata edunvalvonnan haasteeseen. Miten toimimme entistä kustannustehokkaammin ja virtaviivaisemmin kyetäksemme huolehtimaan metsäomistajien edunvalvonnasta niin kotimaassa kuin kansainvälisillä areenoilla.

Metsävaltuuskunta perustettiin 1940-luvulla metsänhoitoyhdistysten yhteistyöelimeksi ja sillä oli vuosikymmenten saatossa erittäin merkittäviä tehtäviä. Näitä merkittäviä tehtäviä olivat esimerkiksi valtakunnallisten hintasuositussopimusten hyväksyminen tai hylkääminen.

Nyt Metsävaltuuskunta palaa juurilleen. Siitä tulee metsäomistajien edunvalvonnan ydinyksikkö. Se on aidosti metsänhoitoyhdistysten yhteistyöelin, joka valitsee metsäedunvalvonnan edustajat MTK:n korkeimpaan päättävään elimeen MTK:n valtuuskuntaan. Kaikilla jäseniksi liittyneillä metsänhoitoyhdistyksillä on edustus täällä tänään.

Metsävaltuuskunnalla on tulevaisuudessa juuri niin vahva ja näkyvä rooli, kuin te haluatte sille antaa. Uskon ja toivon, että metsävaltuuskunta työskentely osaltaan siivittää metsäomistajien, niin puumarkkina- kuin metsäpoliittista, edunvalvontaa entisestään. Toivon teiltä kaikilta erittäin aktiivista osallistumista tämän päivän kokoukseen.

Koska halusimme metsänhoitoyhdistysten äänen kuuluvan aidosti heti alkumetreillä, tänään tullaan valitsemaan metsävaltuuskunnan puheenjohtajisto vuodelle 2015, vaikka edelliset valinnat tehtiin edellisessä metsävaltuuskunnan kokouksessa viime lokakuussa.

Hyvät kuulijat

Kuitupuuta käyttävä metsäteollisuus yrittää luoda kotimaan puumarkkinoille ongelmaa, jota ei ole olemassa. Lisäksi olemattomaan ongelmaan, eli Metsäteollisuus ry:n arvioon puuvarojen riittämättömyydestä uusiin metsäbiotalouden investointeihin, esitetyt korjauskeinot ovat mielestäni täysin vääriä.

TEM:ssä valmisteltu hallituksen esitys uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuki toteutuessaan loisi puumarkkinoille massiivisen valvontabyrokratian sekä vähentäisi entisestään olematonta kilpailua pieniläpimittaisesta puusta. Pidän outona, että TEM:n, jonka tehtävänä on kilpailun edistäminen, siunauksella kuitupuumarkkinoille luodaan käytännössä laillinen kartelli. Lausuntokierroksella lakiesitys sai aivan odotetusti täystyrmäyksen. Mikäli metsänomistajat kokevat, että puukauppaan luodaan mitä tahansa pakkokeinoiksi koettavia järjestelmiä, puumarkkinoiden toiminta häiriintyy aivan varmasti.

Metsävaramme ovat tällä hetkellä suuremmat kuin koskaan. Varovaisesti arvioiden 2000-luvulla on kestäviä hakkuumahdollisuuksia jätetty hyödyntämättä noin 15 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Pelkästään 2000-luvun hakkuusäästöillä suunnitteilla olevien investointien puun tarve hoituu vähintään 20 vuodeksi. Lisäksi on valitettavan realistista, että paino- ja kirjoituspaperiteollisuudessa rakennekehitys eli tehtaiden sulkeminen ja puun käytön väheneminen jatkuu.

Suurimman uhan tulevaisuuden hakkuumahdollisuuksille aiheuttaa metsien nykyinen vajaakäyttö. Pelkästään ensiharvennuksia jää riittämättömän puun kysynnän ja metsätalouden heikon kannattavuuden tekemättä noin 60 tuhannella hehtaarilla vuosittain. Ellei harvennusten tekeminen ole taloudellisesti nykyistä huomattavasti mielekkäämpää, hakkuumahdollisuudet alkavat tulevina vuosikymmeninä supistumaan.

Metsätalouteen liittyviä lisäinvestointeja on hyvin vaikea perustella, ellei nykyisillekään puuvaroille ole käyttöä. Tämä ohjaa vääjäämättä metsiä talouskäytön ulkopuolelle erityisesti pohjoisessa.

Puun kysyntä-tarjontatilanteessa on toki suurta vaihtelua alueittain. Pöyryn tekemien arvioiden perusteella Etelä-Suomessa puuvaroja hyödynnetään huomattavasti enemmän kuin pohjoisessa, missä metsien hyödyntäminen puun käyttömäärillä mitattuna voitaisiin välittömästi kaksinkertaistaa. Pohjoisessa olevien hakkuumahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää runsaasti uusia puun käyttöä lisääviä investointeja, kannattavaa metsätaloutta sekä toimivaa liikenneverkkoa, jolla puu saadaan tehtaalle ennakoidusti kaikkina vuoden aikoina. Liikenneverkon rapautuminen on lyhyellä aikavälillä suurin uhka puun käytön lisäystavoitteille.

Arvoisa metsävaltuuskunta

Infrastruktuurin ja kannattavan metsätalouden lisäksi, ratkaisevaa on puumarkkinoiden toimivuus. Puumarkkinoilla nykyisin vallitseviin käytäntöihin voidaan tutkimusten perusteella suhtautua äärimmäisen kriittisesti. Puun käytön lisääntyessä vanhat toimintatavat eivät välttämättä toimi. Hankinta- ja toimituskauppojen yleistyminen toisi markkinoille puun ostajienkin peräänkuuluttamaa vakautta, johon pystykaupoilla on vaikea päästä. Puun ostajien halu pitäytyä vallitsevissa toimintatavoissa on puumarkkinoiden toimivuutta käsittelevien tutkimusten valossa hämmentävää. Määrävälein maa- ja metsätalousministeriön puumarkkinatyöryhmä tilaa metsäteollisuuden vaatimuksesta puumarkkinoiden toimivuuteen liittyviä selvityksiä, joiden kehittämisehdotuksia toteutetaan valikoiden tai ei ollenkaan.

Puumarkkinoiden perisynti on tukki- ja kuitupuumarkkinoiden täydellinen eriytyminen. Kuitupuusta ei käytännössä ole kilpailua, vaan kaikki puumarkkinoiden hintavaihtelut kohdistuvat tukkiin. Sellukuidun hinta on 2000-luvun alusta reaalisesti laskenut noin 20 ja kuusikuidun yli 40 prosenttia. Kuitupuun hintaa on lisäksi painettu alas korvaamalla kotimaista puuta tuontipuulla.

Pelkästään kuitupuun hintakehitys osoittaa, että mitään pelkoa puuvarojen riittämättömyydestä uusiin investointeihin ei ole. Jos puumarkkinat toimivat kunnolla, ja hyödykkeestä eli tässä tapauksessa kuitupuusta olisi niukkuutta, puun hintakehityksen olisi pitänyt olla toisenlainen. Lisäksi on huomionarvoista, että massa- ja paperiteollisuus on tällä hetkellä kokonaisuudessaan Tilastokeskuksen tilinpäätöstietojen perusteella äärimmäisen kannattavaa liiketoimintaa puun käyttömääriin sekä puun hintakehitykseen suhteutettuna.

Kaiken kaikkiaan Suomen puumarkkinat toimivat ostaja- ja myyjärakenne huomioiden kohtuullisesti. Viime vuosien puumarkkinakehitys on parantanut koko suomalaisen metsäsektorin kilpailukykyä vientimarkkinoilla hyvin vaikeasta yleistaloustilanteesta huolimatta.

Hyvät kuulijat

Suomi on monissa vertailuissa erittäin kilpailukykyinen toimintaympäristö metsäbiotalouden investoinneille. Meille on kertynyt osaamista, runsaasti luonnonvaroja ja yhteiskuntamme toimii. Näitä kaikkia on biotalouden edistämiseksi edelleen tarvetta ylläpitää ja vahvistaa. Kaikki ennusmerkit viittaavat siihen, että biotalous on talouden seuraava suuri aalto ja siihen liittyvät mahdollisuudet on tarpeen kirjata jo seuraavaan hallitusohjelmaan. Biotalouden yleistyminen edellyttää kannattavuutta koko arvoketjussa kuluttajalta raaka-aineen tuottajalle.

Metsätaloutta on 2010-luvulla määrätietoisesti kehitetty markkinaehtoisuuden suuntaan. Lyhyellä aikavälillä valtiovallan ei siis missään tapauksessa ole tarpeen puuttua puumarkkinoidenkaan toimivuuteen. Seuraava luonnollinen askel on yrittäjämäisen metsätalouden toimintaedellytysten vahvistaminen niin metsäpoliittisen selonteon kuin kansallisen metsästrategian linjausten mukaisesti. Yrittäjämäinen metsätalous edistää koko metsäbiotalouden toimintaedellytyksiä. Lisäksi EU:n päätöksenteossa ja myös kansainvälisissä ilmasto- ja luonnon monimuotoisuusneuvotteluissa koko Suomella on yhteinen intressi, että metsäbiotalouden mahdollisuudet tunnistetaan, toimintaedellytykset turvataan eikä niitä sääntelyllä vaikeuteta.

Näillä sanoin, Toivon antoisaa ja rakentavaa keskustelua metsävaltuuskunnan kokouksessa. Tehdään hyviä päätöksiä. Kokous on avattu.