Metsien kestävä käyttö antaa työtä ja toimeentuloa

Mikko Tiirola 13.11.2018 11:20
KALEVA MIELIPITEET

Kalevan toimittaja, biologi Pekka Rahko kritisoi kolumnissaan (Kaleva 12.11.) metsänomistajien edunvalvontaa ilmastokysymyksissä.

Rahko kirjoitti, että esittämäni keinot ilmastonmuutoksen hillinnästä poikkeavat "monien tutkijoiden käsityksistä".

Rahko ei maininnut kolumnissaan keihin tutkijoihin hän viittaa, mutta yhtä hyvin hän olisi voinut kirjoittaa, että Tiirolan ja MTK:n näkemykset metsien roolista ilmastonmuutoksen hillinnässä noudattelevat suomalaisen metsäntutkimuksen valtavirtaa.

Kuten toimittajilla, myös tutkijoilla voi olla henkilökohtaisia mielipiteitä metsistä, niiden käytöstä ja myös ilmastonmuutoksesta. Eräät tutkijat tuntuvat ottavan ilmastomuutoskeskusteluun vankkaa kantaa, vaikka oma tutkimusaihe ei sivuaisikaan metsänkasvatuksen ilmastovaikutuksia. Näin kävi esimerkiksi reilu vuosi sitten "adressitutkijoiden" kannanotossa.

Ymmärrän toki sen, että etujärjestöjen edustajat on helppo luokitella lobbareiksi, mutta jääkö toimittajalla vallan vahtikoiran tehtävä puolitiehen, jos kriittistä tarkastelua ei uloteta tutkijoiden motiiveihin tai toimittajien omiin mieltymyksiin?

Metsävaltuuskunnassa vieraillut VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin kiteytti, että loppujen lopuksi ilmastonmuutoksen hillintä on yksinkertainen asia: pitää pistää fossiilisten hanat kiinni, lisätä metsien pinta-alaa ja kasvua sekä korvata fossiilisia puukuidulla. Näitä haasteita ei ratkaista vähentämällä puun käyttöä Suomessa.

Norjalais-suomalainen tutkimus (Kallio et al. 2017) osoittaa että jos puuntuotantoa rajoitettaisiin Euroopassa, korvautuisivat ne 80 prosenttisesti muualla tehtävillä hakkuilla. Hakkuut siis siirtyisivät metsä- ja monimuotoisuuskadon kannalta herkemmille alueille.

"Suomessa ei kuitenkaan hakata metsiä biopolttoaineen tuottamiseksi. Energiapuu on kymmenen kertaa halvempaa kuin tukkipuu."

Rahko kirjoittaa, että "lisähakkuut biopolttoaineiden tuottamiseksi ovat kaukana optimaalisesta ratkaisusta". Suomessa ei kuitenkaan hakata metsiä biopolttoaineen tuottamiseksi. Energiapuu on kymmenen kertaa halvempaa kuin tukkipuu.

Suomessa metsänkasvatus ja hakkuut tähtäävät aina tukkipuun tuotantoon. Hakkuiden rajoittaminen iskisi ennen kaikkea puurakentamiseen, jonka lisäämistä pidetään yleisesti tehokkaimpana ilmastopolitiikkana. Metsiä pitää harventaa, jotta saadaan tukkipuuta. Kuitu- ja energiapuu ovat meillä tukinkasvatuksen sivutuotteita. Ne kannattaa käyttää kuidun ja bioenergian tuotantoon.

Biopolttonesteetkin ovat meillä puurakentamisen kiertotaloustuotteita, joilla voidaan tehdä jatkossa liikenteestä ekologisempaa. Jos siinä ei onnistuta, on turha puhua aasialaisten ekomatkailusta Pohjois-Suomessa.

Hieman erikoiselta tuntuu, että Kalevan toimittaja on nostamassa metsien lisäkäyttöä möröksi, koska juuri Pohjois-Suomessa on suuri potentiaali ja tarve puunkäytön lisäämiselle, isoille investoinneille ja fossiilitalouden selättämiselle. Nykyisellään puolet Pohjois-Pohjanmaan metsien ensiharvennuksista on jäänyt tekemättä, koska kuitupuulle ei ole ollut kysyntää!

Metsien kestävä käyttö antaa työtä ja toimeentuloa pohjoissuomalaisille, syrjäyttää ilmastonmuutosta aiheuttavia fossiilisia raaka-aineita, pienentää sademetsien monimuotoisuuskatoa ja pelastaa maailman meriä muovi- ja tekokuitusaasteelta. Aikamoisia ilmastosankareita nuo pohjoissuomalaiset metsänomistajat, vai mitä kolumnisti Pekka Rahko?

Mikko Tiirola

Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja MTK r.y.