Lisääntyvän loma-asumisen ja matkailun yhteensovittaminen maaseutukuntien vahvan metsätalouden kanssa on tärkeää.

Matkailutilaston mukaan heinäkuun kotimaan matkailun yöpymiset kasvoivat tänä kesänä kaikkein eniten Pudasjärvellä: 119 prosenttia. Myös Kuusamo oli kärkikolmikossa. Samalla Helsingissä kotimaiset yöpymiset laskivat kolmanneksen. Taustalla on koronan aiheuttama luontomatkailun lisääntyminen. Retkeily ja maastopyöräily rakennetuilla reitistöillä ovat olleet ennen koronan vaikutustakin nousevia trendejä.

Kesän tilastouutisista näkyi myös maaseutuasumisen ja loma-asuntokaupan piristyminen. Monipaikkaisuus ja etätyö loma-asunnoilta saattavat jäädä koronakriisin jälkeen pysyviksi vaikutuksiksi.

Lisääntyvän loma-asumisen ja matkailun yhteensovittaminen maaseutukuntien vahvan metsätalouden kanssa on tärkeää. On luonnollista, että metsien käyttö ja hakkuiden aiheuttamat muutokset maisemassa aiheuttavat ristiriitoja sekä matkailuelinkeinon että loma-asutuksen kanssa. Toki hoidetut metsät myös parantavat virkistysmahdollisuuksia ja maisemaa.

Luonnonsuojeluliitto esitti kesällä naapurikuulemista päätehakkuiden tekemisen ehdoksi juuri maiseman muuttumisen takia. Omaisuudensuojan ja metsäelinkeinon kannattavuuden kannalta naapurikuuleminen olisi mahdoton ajatus. Vuosittain tehdään yli satatuhatta puukauppaa.

Naapurikuulemisvaatimus tarkoittaisi useita satojatuhansia suomalaisia koskevaa byrokratiaa. En usko, että mikään vastuullinen taho lähtee edistämään tällaista. Silti asiaa ei kannata sivuuttaa olankohautuksella. Matkailun, loma-asumisen ja metsänomistajan tavoitteiden välille on olemassa fiksuja vapaehtoisia ja markkinalähtöisiä vaihtoehtoja.

Kuusamossa on alkamassa syksyllä kokeilu, jossa matkailijat ja matkailuyrittäjät rahoittavat yhdessä maisema- ja monimuotoisuusarvojen säilyttämistä yksityismailla osana EU:n Sincere-hanketta. Ajatuksena on korvata maanomistajalle puuntuotannon menetyksiä vapaaehtoisen kymmenen vuoden sopimusjakson aikana. Hankkeessa hyödynnetään MTK:n ja Tapion kehittämää virkistysarvokaupan mallia, jonka avulla voidaan yhdistää maanomistajan ja muiden alueen virkistysarvoja haluavien intressit.

Virkistysarvokaupassa metsänomistaja rajoittaa sopimuksessa eriteltävällä tavalla alueen tehokkainta puuntuotannollista käyttöä ja sitoutuu hoitamaan omistamaansa maa-aluetta niin, että sen virkistysarvot (esim. maisema-arvot) säilyvät sovitulla tasolla yhteisesti sovittua korvausta vastaan.

Korvaus virkistysarvon säilyttämisestä tai parantamisesta määräytyy markkinalähtöisesti. Sen suuruudesta sopivat maanomistaja ja virkistysarvon ostaja.

Vaikka toimintamalli on ollut jo vuosia olemassa, ei se ole toistaiseksi yleistynyt. Syynä on voinut olla tiedon puute tai hankaluus tavoittaa maanomistajia.

Näkisin, että Koillismaalla olisi erinomaiset mahdollisuudet lähteä Kuusamon pilottihanketta laajemminkin ladunaukaisijaksi virkistysarvokaupalle. Koska metsänomistajien luottamus asiaan on ratkaisevan tärkeää, olisi Metsänhoitoyhdistys Koillismaa luonteva operoija metsänomistajien ja virkistysarvoja tarvitsevien tahojen välillä.

Metsänhoitoyhdistyksen kautta potentiaalisilla virkistysarvon ostajilla olisi mahdollisuus saada yhteys metsänomistajaan. Oma metsänhoitoyhdistys olisi metsänomistajalle luotettava kumppani virkistysarvokaupan solmimiseen liittyvissä asioissa ja hinnan määrittämisessä. Kun matkailun ja metsätalouden yhteensovittaminen on koko Pohjois-Suomelle merkittävä taloudellinen asia, uskoisin, että myös hankerahoitusta olisi tarjolla.

Mikko Tiirola

Metsävaltuuskunnan pj, MTK r.y.