MHY PÄIVIEN AVAJAISPUHE 24.3.2011

MHY PÄIVÄT 24.3.2011 JYVÄSKYLÄN PAVILJONKI
MIKKO TIIROLA

Hyvä metsänhoitoyhdistysväki - arvoisat vieraat

Keskustelu metsänhoitoyhdistysten roolista tulee jatkumaan

Olemme täällä luotaamassa koko metsänomistajien edunvalvontaorganisaation tulevaisuutta -

Päivien teema on metsänhoitoyhdistykset kehityksen kärkeen.

Metsäalalla on viime vuosina ollut käynnissä suuri murros. Sähköinen media, ilmastonmuutos, ns plantaasimetsätalous ovat muuttamassa toimintakenttää vauhdilla.

Murrokseen ovat antaneet oman mausteensa valuuttakurssimuutokset, emu-kytkentä ja Venäjän puutullit. Kilpailulakien tehostunut seuranta ja paljastunut kolmen suuren metsäteollisuusyrityksen kartelli raakapuumarkkinoilla ovat nostaneet keskusteluun kysymyksen toimiiko aito kilpailua myös puumarkkinoilla ja metsänhoitopalvelumarkkinoilla. Metsänhoitoyhdistyksien ja MTK:n osalta kilpailuviraston päätökset ovat olleet vapauttavia.

Joka tapauksessa murros yhteiskunnallinen keskustelu valinnan vapaudesta ja kilpailuneutraliteetista nostivat keskusteluun myös metsäorganisaatiot. Tätä keskustelua vauhditti kantelu EU- komissiolle eräiden metsäorganisaatioiden saamista valtion tuesta, jotka kantelun mukaan vääristävät kilpailua.

Ministeri Anttila otti asiasta kopin ja perusti reilu kaksi vuotta sitten laajan hankkeen asian selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi. Muistan hyvin ministeri Anttilan varsin ponnekkaan puheen silloin Vantaalla järjestetyillä vastaavilla mhy-päivillä. Anttila totesi, että hän haluaa tässä murroksessa jättää suomalaiseen metsälainsäädäntöön vahvan peukalon jälkensä. Näin taitaa olla käymässä. Ministeri Anttilan puheen vuoron kuulemme tänäänkin - odotamme sitä mielenkiinnolla.

Työnimen medor saanut hanke on nyt siis lainsäädännön osalta lähes maalissa. Metsäkeskusten osalta ratkaisuun on jo päästy. Ratkaisu on metsänomistajien näkökulmasta ihan hyvän tuntoinen. Metsäkeskusten kehittämisestä kuulemme lisää iltapäivällä Ari Einin esityksen pohjalta.

Metsänhoitoyhdistysten osalta eletään mielenkiintoisia viikkoja. Lausunnot metsänhoitoyhdistysasetuksen osata piti jättää ministeriöön eilen. Asetuksen muuttaminen on osa sitä laajaa kokonaisuutta, joka sisältyi medor työryhmän reilu vuosi sitten jättämään raporttiin, jonka mukaan metsänhoitoyhdistysten kilpailuneutraliteetti puutteet pyritään hoitamaan lisäämällä metsänomistajien valinnan vapautta, tarkentamalla asetusteitse metsänhoitomaksuvarojen käyttöä ja muuttamalla metsänhoitoyhdistysten toimintamalleja kilpailuneutraliteettiä parantavaan suuntaan.

Miltä tilanne näyttää.

Metsänhoitomaksuvarojen käytön osata tilanne selkeytyy uudella asetuksella ja sisäisillä ajankäytön kirjaamis uudistuksilla. On tärkeää, että koko mhyketju sitoutuu asiaan viimeistä yhdistystä myöten ja myös se on tärkeää, että asian valvonnasta tehdään läpinäkyvä. Valtakunnallinen prosessi metsäkeskusten lainvalvonnassa antaa tähän nykyistä varsin kirjavaa käytäntöä paremmat valmiudet. Uusi asetus ja uudet toimintaohjeet varmistavat sen, että metsänhoitomaksuvaroja ei käytetä missään tilanteessa muuhun puukaupalliseen tai liiketaloudelliseen toimintaan kuin puunmyyntisuunnitelmien tekoon - näin on yhdessä sovittu ja näin sen tulee olla jokaisessa yhdistyksessä.

Liiketoiminnan osata kilpailuneutraliteetti ongelma ratkaistaan sähköisen puukauppakaupan ja uusien toimintaohjeiden avulla. Sama henkilö, joka tekee valtakirjakaupan tarjousvertailun, ei voi tehdä jatkossa korjuupalveluyksikön laskelmaa. Pienimmät yhden ja kahden henkilön yhdistykset joutuvat jatkossa miettimään asiaa muita tarkemmin joko luopumalla korjuupalvelusta tai tekemällä yhteistyötä isompien yhdistysten kanssa. Sähköinen puumarkkinapaikka poistaa ne epäilyt, joita aina silloin tällöin on esitetty tarjousten vertailun ja ns kurkkimisen suhteen. Järjestelmästä tehdään avoin siten, että sitä voidaan metsäkeskuksen toimesta jälkeenpäin tarkastella. Vastaavaa kilpailutusmekanismi kuin sähköinen puumarkkinapaikka on luotavissa myös muuhun liiketoimintaan.

MTK, liitot, yhdistykset ja toimintaa tukevat yhtiöt (MHYP ja SD) ovat tehneet edellä mainittujen asioiden puolesta useita henkilötyövuosia töitä. Vaikka työ on vielä osin kesken, uudet toimintamallit ovat kuitenkin pitkälti valmiita ja käyttöön otettavissa. Haluankin tehdä yhden asian selväksi. Pitkään emme voi katsella porukalla sitä, että jotkut piittaamattomat eivät tieten tahtoen ota asiaa kuuleviin korviin ja siten heikentävät tai vaarantavat muiden yhdistysten toimintaedellytykset. Vastuuta täytyy kantaa jokaisella.

Metsänomistajan valinnanvapauden suhteen asia on kimurantimpi. Metsänomistajaorganisaatiossa olisi ollut valmiudet jo tässä vaiheessa säätää asetusteitse siitä, että metsänomistaja olisi voinut halutessaan maksaa metsänhoitomaksua vain siihen yhdistykseen, jonka palveluja hän haluaa käyttää. Tältä osin tilanne jää avoimeksi, mutta toistan vielä, että se ei ole metsänomistajaorganisaatiosta kiinni ja asiaan voidaan palata koska vaan.

Metsänhoitomaksusta vapautuminen on jo nykyisessä tilanteessa mahdollista. Se, että maksusta vapautuminen maksaa, ei ole lähtöisin metsänhoitoyhdistyksistä tai MTK:sta vaan valtiovarainministeriöstä. Emme ole vaatimassa rangaistusluonteista elementtiä. Joka tapauksessa pelisääntöjä maksusta vapautumisen ehdoista tullaan tarkastelemaan jatkossa eikä meillä ole mitään sitä vastaan. Uudet tuulet metsälain uudistamisen suhteen lisäävät metsänomistajien valinnan vapautta metsänhoidon suhteen. Tämä aiheuttaa muutostarvetta myös vapautuskriteerien suhteen. Pakkojäsenyydestä me emme halua puhua - se ei ole metsän omistajan edun mukaista.

Kaiken perusta on metsänomistajien luottamus - väkisin ei ketään haluta pitää mukana.

Toisin kuin metsäteollisuus ry toissapäiväisessä varsin voimakkaassa tiedotteessaan linjasi metsänhoitoyhdistykset ja mtk haluavat yksituumaisesti pitää nykyisen metsänhoitoyhdistyslain perusteet voimassa. Miksikö?

1) Metsänomistajat voivat omissa yhdistyksissään päättää demokraattisesti kuinka paljon maksua metsänomistajien neuvontaan, koulutukseen ja etujen puolustamiseen halutaan käyttää. 2)Metsänomistajat eivät halua, että heidän yhdistyksistään tulisi puukauppaa omaan lukuunsa käyviä metsäteollisuusyritysten puunhankintaorganisaatioita.

Toisaalta metsänomistajien silmiä on avannut metsäteollisuuden esittämä vaatimus metsänomistusmaksun käyttöönotosta. Näyttää siltä, että jos lakisääteisyys metsänhoitomaksusta poistuisi, pääsisivät metsänomistajat maksamaan tämän sijasta maksua valtion pohjattomaan kassaan. Se ei kuulosta hyvältä. Oma demokraattinen yhdistys on kokonaan toinen asia - se ajaa metsänomistajan etua.

Minä väitän, että se on myös suomalaisen yhteiskunnan ja metsäteollisuuden etu, että metsänhoitoyhdistystoiminnan perusteita ei järkytetä.

Meidän metsätilarakenne on sellainen, että pienten tilojen merkitys teollisuuden puuhuollossa on erittäin iso. Tunnettu tosiasia on se, että 20-50 ha tilat myyvät kaikkein tehokkaimmin ja juuri nämä tilat käyttävät yhdistysten palvelua eniten.

Olisiko teollisuuden ja yhteiskunnan etujenkaan mukaista, että tasapuolisuusvaatimus saattaisi järkkyä, kun yhdistykset rupeaisivat käymään puukauppaa omaan lukuunsa.

Itse uskon, että myös puukaupan toimivuus olisi vielä enemmän koetuksella. Tätä kertovat Keski-Euroopan kokemukset, missä pieni pinta-ala tarkoittaa alhaista puukaupan aktiivisuutta. Olen kuullut maailmalta teollisuuden kommentteja, että hyvä hän se on teillä, kun teillä on ne metsänhoitoyhdistykset. Miksi me romuttaisimme sitä, mitä toiset kaipailevat?

Joka tapauksessa vastaavanlaisten tulosten saavuttaminen kuin mitä nykyisellä mhy-mallilla on saavutettu metsänhoidossa ja puumarkkinoilla vaatisi valtiolta merkittäviä määriä verovaroja.

Miten sitten kävisi metsänhoidon tason ja suojeluasioiden - ei se ainakaan helpottuisi.

Etämetsänomistamisen lisääntyminen vain lisää vaikeusastetta. Metsänhoitoyhdistykset tavoittavat etämetsänomistajatkin nykyisellään varsin kattavasti.

Hyvä metsänhoitoyhdistysväki

Vastuuta pitää ottaa myös meidän. Metsänomistajien luottamus on ansaittava ja metsänomistajan tahtoa pitää aina kunnioittaa. Kentällä on ollut tekemisen meininki. Puutteita on lähdetty korjaamaan. Näillä mhy-päivillä jalostetaan talven Kuusamon tilaisuuden ajatuksia myös entistä yhtenäisemmän metsänomistajaorganisaation puitteissa. Yhteinen tekeminen valtakunnallisen metsänomistajat brändin luomiseksi on erityisesti huomenna esillä. Ilman toisiamme meillä ei ole mitään ja yhdessä olemme kaikki - suomalaisen metsänomistajan ja maaseudun mutta myös yhteiskunnan puolesta.