MTK ja metsänhoitoyhdistykset ovat nyt suuren valinnan edessä
06.11.2013
MIKKO TIIROLA
Metsäalan murroksen seurauksena kaikki keskeiset metsälait ovat muuttuneet tai muuttumassa. Yhteinen nimittäjä on yhteiskunnan sääntelyn vapauttaminen ja valinnanvapauden lisääminen.
Metsänhoitoyhdistyslain uudistuminen vuoden 2015 alusta on iso periaatteellinen muutos.
Metsänhoitoyhdistysten taloudellinen asema muuttuu uudistuksessa merkittävästi. Lakisääteinen metsänhoitomaksu kerätään viimeisen kerran syksyllä 2014. Yhdistykset rahoittavat jatkossa toimintaansa jäsenmaksuilla ja liiketoimintansa tuotoilla.
Lakiin perustuvat liiketoimintarajoitukset poistuvat. Jäsenet päättävät jatkossa vapaammin, mitä palveluita yhdistys tarjoaa ja millaista liiketoimintaa se harjoittaa.
Metsänhoitoyhdistykset palaavat juurilleen. Yhdistyksen toiminta joutuu jokaisen metsänomistajan puntariin viimeistään siinä vaiheessa, kun ensimmäinen jäsenmaksu kerätään vuonna 2015. Millä metsänhoitoyhdistys erottuu muista toimijoista metsäpalvelumarkkinoilla?
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)MAINOS PÄÄTTYY
Metsänhoitoyhdistyksissä mietitään kiivaasti uutta jäsentuotetta. Jäsensuhteen tulee aktivoitua nykyisestä - se tiedetään. Sellainen jäsen, joka ei ole tekemisissä yhdistyksen toiminnan kanssa jättää helposti jäsenmaksunsa maksamatta. Toiminnan tehostaminen henkilöstöä irtisanomalla taas aiheuttaisi edunvalvontaotteen lipeämistä.
Vahva rooli puumarkkinoilla on paras tae metsänomistajille tärkeässä markkinaedunvalvonnassa. Valtakirjakaupan ympärille rakentuva puukaupan kilpailutus sekä katkonnan ja korjuun valvonta ovat yhdistysten edunvalvonnallisia kärkituotteita jatkossakin.
Metsätalouden harjoittamisen perusedellytyksiin vaikuttavat asiat, kuten kaavoitus-, ympäristö- ja suojeluasiat tai vaikuttaminen hirvikannan säätelyyn, nousevat myös paikallisessa edunvalvonnassa nykyistä merkittävämpään rooliin.
Uudessa lakiesityksessä metsänhoitoyhdistyksen perustehtäviin on lisätty metsänomistajien edunvalvonta. Metsänomistajien edunvalvonta puun juurelta Brysseliin asti onkin se ydin, millä yhdistykset voivat erottua kilpailijoistaan metsäpalvelumarkkinoilla. Tämän vuoksi metsänhoitoyhdistykset rakentavat yhteistä edunvalvonnan ympärille rakentuvaa Metsänomistajat -jäsentuotetta.
Metsänomistajat -jäsentuote tarvitsee yhdistyksen lisäksi edunvalvontaketjun muut osat. Ei riitä, että metsänomistajan etuja valvotaan vain paikallisesti.
Nykyisin yhdistykset ovat olleet välillinen osa MTK:n metsäedunvalvonnan kokonaisuutta metsänomistajien liittojen kautta. Vaikutusvalta järjestön päätöksen tekoon on jäänyt symboliseksi eikä metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyteen ole sisältynyt järjestökokonaisuuden jäsenetuja tai -palveluita.
Metsänomistajaliittojen tiivistynyt yhteistyö MTK:n metsälinjan kanssa ja metsänhoitoyhdistysten kasvaminen monilla alueilla jopa maakunnan kokoisiksi ovat kypsyttäneet ajatuksen metsänhoitoyhdistysten suorasta jäsenyydestä MTK:hon.
Metsänhoitoyhdistyksille ja niiden jäsenille ollaan tarjoamassa koko järjestön jäsenetuja ja edunvalvontapalveluita, mikäli MTK:n valtuuskunta hyväksyy johtokunnan tekemän sääntömuutosesityksen ja MHY:t päättävät hakea järjestön jäsenyyttä.
Metsänomistajaliitoista MTK:hon siirtyvät asiantuntijat toimivat maakunnissa yhdistysten tukena ja kaikkia MTK:n jäseniä palvelevina asiantuntijoina metsäedunvalvonnan lisäksi esimerkiksi kaavoitus, maankäyttö ja ympäristökysymyksissä.
Yhä useamman metsäelinkeinoon vaikuttavan asian suuntaviivat päätetään EU:ssa. Siellä päätetään isoista mahdollisuuksista tai kovista rajoitteista. Kuka edustaa suomalaisia metsänomistajia siellä?
MTK:lla on Brysselissä oma toimisto ja yhteinen metsälobbari pohjoismaiden sisarjärjestöjen kanssa. MTK:n puheenjohtaja on Euroopan metsänomistajajärjestön hallituksessa ja metsäjohtaja on EU komission neuvoa-antavan metsäkomitean puheenjohtaja.
Eurooppalaiset metsänomistajajärjestöt kertovat kateellisena seuraavan suomalaista metsänomistajien edunvalvontaa. Se on tehokasta, koska sillä on koko alkutuotannon edunvalvontaresurssit ja vaikutuskanavat yhteisessä käytössä. Se on tehokasta, koska missään maassa pelkkä metsänomistajajärjestö ei saa vallan kammareiden keskeisiä ovia auki.
Keitä on Helsingin eteisauloissa puhumassa metsänomistajien puolesta? Ruuhkaa ei ole näkynyt.
MTK:lla on Helsingissä kymmeniä asiantuntijoita ajamassa maaseutuelinkeinojen asiaa. Kaikessa lainsäädäntövalmistelussa ollaan mukana lähes sadan vuoden kokemuksella.
Edunvalvonta voi joskus olla nyrkin hakkaamista pöytään. Useimmiten se on varmistamista, että tiedetään, mitä asioiden valmistelussa on meneillään ja vaikuttamista tiedon ja asiantuntemuksen avulla.
Ilman yhdistyksistä ja jäseniltä tulevaa tietoa putoaa edunvalvonnalta pohja pois. Niin on asianlaita myös toisin päin.
Maanviljelijöiden lukumäärä vähenee, vaikka tuotantomäärät säilyvätkin.
Koko maaseudun edunvalvonnalle ja sen uskottavuudelle on iso merkitys sillä, jos järjestö on valmis ottamaan täysivaltaisina jäseninä sateenvarjonsa alle myös laajan metsänomistajakunnan. Se edistää varmasti myös ruoan kotimaisuuskampanjoita.
Työvoiman saatavuus maaseudulla, tiestön kunto, palvelujen saatavuus ja elinkeinoja rasittavat ympäristö- tai kaavoitusnormit ovat kaikille maaseutuvarallisuutta omistaville yhteinen asia.
Keskusliiton yhteinen resurssi maakunnissa, jossa pääpaino edunvalvonnassa olisi juuri näissä yhteisissä asioissa, vahvistaisi varmasti myös perinteisten tuottajien edunvalvontaa. MTK ja metsänhoitoyhdistykset ovat historiallisen valinnan paikassa.
Löytyykö yhteistä tahtotilaa vahvistaa kaikkien maaseutuelinkeinojen asemaa yhteiskunnassa?
MIKKO TIIROLA
Kirjoittaja on MTK:n Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja.