Oikeudenmukaiset verovaalit?

PÄÄKIRJOITUS & MIELIPIDE 5.4.2011 21:04
MIKKO TIIROLA

Valtiovarainministeriön verotuksen kehittämistyöryhmä esittää yhteisöverokantaa kevennettäväksi nykyisestä 26:sta 22 prosenttiin ja pääomatuloverokantaa kiristettäväksi nykyisestä 28:sta 30 prosenttiin.

Yhteisöverokannan laskusta ja sen tasosta puolueilla tuntuu olevan erilaisia käsityksiä. Vaaleja lähestyttäessä on käynyt kuitenkin selväksi, että kaikkien puolueiden verokantoihin on tullut säväys populismia, joka kulminoituu kysymykseen pääomaverokannan nostosta. Pääomatuloveron tuotto on vain murto-osa yhteisöveron tuotosta. Asiasta on tehty kuitenkin oikeudenmukaisuuskysymys ajattelematta asiaa tarkemmin.

Pääomatuloveron 2 prosenttiyksikön kiristyksen arvioidusta tuotosta yksistään maa- ja metsätalous kerryttää neljänneksen eli noin 30 miljoonaa. Keskimääräinen metsänomistaja maksaa jo nykyisellä verokannalla pääomatulostaan suurempaa veroprosenttia kuin ansio- tai eläketulostaan. Onko kyse oikeudenmukaisuudesta? Esityksen mukainen pääomatuloverokannan nostaminen kiristäisi maa- ja metsätaloudenharjoittajien sekä pienten yrittäjien verotusta. Esimerkiksi puun myyjän verotus kiristyisi yli 7 prosenttia ilman, että myyjä saisi hyödykseen yhteisöveroasteen kevennystä.

Pääomatuloverokantaa ei ole järkevää nostaa. Suurten yritysten veronkevennystä ei saa maksattaa maa- ja metsätaloudenharjoittajilla eikä pienillä yrityksillä tai vuokra-asujilla. Maa- ja metsätalouden jo nyt heikkoa kannattavuutta ei ole mitään järkeä heikentää. Seuraukset saattavat näkyä nopeasti myös puumarkkinoilla, kun osa nykyisistä pienistä tiloista siirtyisi huonon kannattavuuden vuoksi kokonaan elinkeinotoiminnan ulkopuolelle.

Myös kysymys kiinteistöveron laajentamisesta maa- ja metsätalousmaahan jäi ns. Hetemäen työryhmässä mahdollisten toimenpiteiden joukkoon, vaikka sitä ei haluttukaan nostaa siinä esille. Kiinteistöverolle ja sen johdannaisille kuten metsänomistusmaksulle tai -verolle metsänomistajien kanta on yksiselitteisen jyrkkä.

Metsän kiinteistövero olisi lisäkustannus suomalaisessa metsäketjussa ja se saattaisi vaikuttaa dramaattisesti puukaupan toimivuuteen ja siten se heikentäisi osaltaan koko metsäsektorimme kansainvälistä kilpailukykyä. Kiinteistöverotusta ei ole perusteltua laajentaa koskemaan metsää eikä maatalousmaata.

Kolmas verotusteema on metsätilojen sukupolvenvaihdosten verohuojennus, joka jäi nykyiseltä hallitukselta toteuttamatta. Metsätilojen kokoa pohtineen työryhmän väliraportissa se nostettiin keskeisimmäksi tilakokoa parantavaksi tekijäksi. Työryhmä sai kahdelta valtiosääntöoikeuden asiantuntijalta lausunnot, jotka mahdollistavat asian toteuttamiseen ilman perustuslain yhdenvertaisuusongelmia. Metsäntutkimuslaitoksen alustavat laskelmat osoittavat, että valiontaloudellisilta vaikutuksiltaan uudistus maksaisi itsensä takaisin. Asia on uuden eduskunnan syytä pistää kuntoon.

Ennakkoäänestys alkaa tänään. Metsänomistajat saattavat halutessaan ratkaista vaalin. Me olemme iso ryhmä yhteiskunnassa. Meitä on yli 700 000.

Tuoreessa vuosittaisessa MTK:n metsätutkakyselyssä 40 prosenttia metsänomistajista oli epätietoisia siitä mitä puoluetta he eduskuntavaaleissa äänestäisivät. Nyt on valinnan paikka - sen uskallan sanoa, että nukkuvien puolue ei ole se paras vaihtoehto. Metsänomistajat, esittäkää painavia kysymyksiä ehdokkaille siitä, miten metsätalouden kannattavuus turvataan verotusta uudistettaessa.

MIKKO TIIROLA 

Metsävaltuuskunnan pj MTK 

Petäjävesi