Otetaan ennallistamisessa mallia Ruotsista - "Nyt pitää osata olla itsekäs" - Metsälehti - Vaikuttaja-sarja

Mikko Tiirola luottaa siihen, että kiistellystä ennallistamissuunnitelmasta saadaan vielä aikaan tyydyttävä versio. Ruotsin suunnitelmassa lainsäädäntöä ei olla laittamassa täytäntöön liian tiukasti. 

https://www.metsalehti.fi/artikkelit/otetaan-mallia-ruotsista/#ca94cf38

Tässä muutama tiivistys 6-sivuisesta artikkelista

"Puutteellinen ja hajanainen"

Jos luontotyyppien määritelmät ovat tulkinnanvaraisia, eivät metsänomistajat välttämättä uskalla tehdä metsissään vapaaehtoisia ennallistamistoimia, Mikko Tiirola sanoo.

Mitä tästä kaikesta siis pitäisi ajatella? Onko kaikki ennallistamissuunnitelman ympärillä käyty kiistely ollut tarpeen?

"Totta kai. Nämä voivat metsänomistajan näkökulmasta tuntua kaukaisilta asioilta, mutta tässä luodaan pitkän aikavälin askelmerkkejä sellaisille toiminnoille, joilla on vaikutuksia yksittäisiin metsänomistajiin asti", Tiirola sanoo.

Hänen mielestään ennallistamissuunnitelma on merkittävä osin juuri sen takia, miten pitkäksi aikaa sitä tehdään. Suunnitelman toimenpiteet ulottuvat aina vuoteen 2050, lähes neljännesvuosisadan päähän.

Heijastuksia puukauppaan

"Ennallistamissuunnitelman luonnoksessa on useita kirjauksia lainsäädäntöön tehtävistä muutoksista. Ei vaikuta kovin vapaaehtoiselta, jos esimerkiksi metsälakia, vesilakia tai luonnonsuojelulakia kiristetään siihen suuntaan, että ennallistamistoimia tulee tehdä lakisääteisesti", Tiirola sanoo.

Puumarkkinoille heijastuksia tulee ennallistettavien luontotyyppien kautta – sitä enemmän, mitä tulkinnanvaraisempia luontotyyppien määrittelyt ovat. Esimerkiksi boreaalisten luonnonmetsien osalta tulkinnanvaraisuus voi Tiirolan mukaan tarkoittaa sitä, että tunnusmerkiksi otetaan lahopuun runsas määrä eikä täsmennetä, mitä runsas määrätarkoittaa.

Tarkkuutta määritelmiin

Tarkat määritelmät auttavat myös ennallistamissuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Jos luontotyyppien määritelmät ovat tulkinnanvaraisia, eivät metsänomistajat välttämättä uskalla tehdä metsissään vapaaehtoisia ennallistamistoimia.

"Silloin alkaa herkästi miettiä, että jos metsissään lisää lahopuun määrää tai pidentää puuston kiertoaikoja, muuttuuko talousmetsä boreaaliseksi luonnonmetsäksi, josta kukaan ei tee puukauppatarjousta."

Rahoitus ratkaistava

Ennallistamissuunnitelman luonnokseen on kirjattu, että metsäisten luontotyyppien osalta ennallistamistavoitteiden saavuttaminen edellyttää neuvotteluja komission kanssa. Tällä perustellaan sitä, että luonnoksessa ei vielä ilmoiteta metsäisten luontotyyppien pinta-aloja.

Tiirolan mukaan MTK ei hyväksy kirjausta.

"Ei ole fiksu neuvottelutaktiikka lähteä löysällä paperilla liikenteeseen ja jättää ympäristöministeriö neuvottelemaan komission kanssa. Me emme luota siihen", hän sanoo.

Myös rahoituksen epävarmuus hiertää. Ennallistamissuunnitelmasta aiheutuvat kustannukset riippuvat pitkälti siitä, miten luontotyypit lopulta määritellään.

Luottavaisin mielin

Uhkakuvia siis riittää. Siitä huolimatta Tiirola uskoo, että kansallisesta ennallistamissuunnitelmasta saadaan aikaan sellainen versio, johon voidaan olla tyytyväisempiä kuin nykyiseen luonnokseen.

Tämän uskon hän perustaa ennallistamissuunnitelman luonnoksesta jätettyihin lausuntoihin, metsien talouskäyttöä tukevaan hallitusohjelmaan ja eduskunnan viime kesänä tekemään linjaukseen. Sen mukaan kansallisella ennallistamissuunnitelmalla ei saa olla vaikutusta yksityisten maanomistajien oikeuksiin tai velvollisuuksiin.

Ajatuksena kannatettava

Entä myönteiset puolet? Liittyykö kansalliseen ennallistamissuunnitelmaan Tiirolan mielestä sellaisia?

"Totta kai ennallistamissuunnitelma on ajatuksena kannatettava – se, että parannetaan luonnon tilaa, huomioidaan luonnon monimuotoisuus ja panostetaan eri lajien suojeluun. Toteutustavan pitää kuitenkin olla reilu maanomistajaa kohtaan", hän sanoo.

Tästä päästään takaisin Tiirolan alkusanoihin. Siihen, että nyt pitää osata olla itsekäs.

Se ei Tiirolan mukaan tarkoita sitä, että luonnon tilan parantamisesta tingittäisiin. Suomella on tapana ylisuoriutua, joten nyt voitaisiin ottaa mallia vaikka Ruotsista. Siellä hallitus lähetti komissiolle ennallistamissuunnitelman, jonka tavoitteena on olla panematta lainsäädäntöä täytäntöön liian laajasti. Ruotsalaisyrityksille ei haluta tarpeettoman suuria kustannuksia tai rajoituksia.

"Toivon, että lausuntokierroksen palautteista ja eduskunnan kirjauksista tehdään se johtopäätös, että meiltäkin lähtee jämäkkä, kansallisia etuja puolustava ennallistamissuunnitelma komissioon", Tiirola sanoo.