Paasikiven metsämarssilta Stubbin metsämarssille?

KOLUMNI | SAVONMAA

Tuusulassa sijaitsevassa Metsämarssin muistokivessä lukee: "Tasavallan presidentti J.K. Paasikivi aloitti tällä paikalla 15.6.1950 valtakunnan ensimmäisen metsämarssin kylväen siemenet, josta nämä puut ovat ylenneet."

Metsämarssi-viikko oli tuolloin juhannuksen alla 1950 niin tärkeä tapahtuma valtiovallalle, että jopa silloin Suomessa vieraillut USA:n presidentin puoliso Eleanor Roosevelt oli mukana tapahtuman todellisen puuhamiehen Metsävaltuuskunnassakin vaikuttaneen N.A. Osaran kanssa istuttamassa visakoivua Nummelassa.

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden toteuttamiseen laskettiin osallistuneen kesäkuisen kampanjaviikon aikana lähes puoli miljoonaa suomalaista. Metsämarssin tarkoituksena oli sodanajan pakkohakkuiden jälkeen saada metsien hoitaminen kansalaishyveeksi. Marssin puuhamiehillä oli tavoitteena metsien kasvun kaksinkertaistaminen. Siinä on onnistuttu.

Vuotuinen metsien kasvu on tuplaantunut. Keskimääräisellä metsämaan hehtaarilla on nyt rekka-autollinen runkopuuta enemmän puuta kuin metsämarssin aikaan. Suomen metsien puuvaranto on miljardi kiintokuutiometriä suurempi kuin vuonna 1950. Jos tuo metsiin kertynyt lisä pinottaisin kolmimetriseksi pölleiksi, muodostuisi siitä yli 11 metriä korkea pino maapallon ympäri. Tämä kaikki sen ohessa, että metsien taloudellisella käytöllä Suomi nostettiin vauraaksi kansakunnaksi. Vuonna 1950 ei metsämarssilla osattu aavista, että samalla saatiin aikaan melkoinen ilmastoteko.

MTK ja metsänhoitoyhdistykset järjestivät kesäkuussa Metsämarssin 75 vuotta kunnioittavan tapahtuman laajalla mediakutsulla Helsingin Narikkatorilla. Samana päivänä Elokapina vaati hakkuita alas tukkimalla liikennettä Mannerheimintiellä. Elokapinan viestiä ilmastotoimien tärkeydestä voi ymmärtää, mutta heidän metsäviestiänsä ei lainkaan. Sehän on hunajaa öljysheikeille ja Putinille. On surullista, että valtamedia huomioi näyttävästi Elokapinan rettelöinnin, mutta ei lainkaan Metsämarssin juhlavuotta.

Metsässä työskentelyä kannattaisi vaalia myös kansanterveyden näkökulmasta. On tutkittu, että tankillinen raivaussahatyötä vastaa yli kymmenen kilometrin hiihtolenkkiä. Haastankin yhä useampaa metsänomistajaa metsämarssin hengessä lähtemään raivaussahakaupoille ja metsään oman personal trainerinsa kanssa. Ja toki niiden, jotka eivät syystä tai toisesta pysty itse metsänhoitotöitä tekemään, kannattaa niitä teettää oman metsänhoitoyhdistyksen kautta. Metsätyöhön kannattaa palkata myös nuoria. Se on palkitsevaa.

Itse olen palkannut jo useana kesänä 16-17 vuotiaita nuoria koko kesälomakaudeksi kavereikseni raivaussahan ja pottiputken varteen. Nuorten kanssa työskentely ja juttelu on vakuuttanut, että metsätyöllä on nuorille mielenterveyttä ja ilmastoahdistusta vahvistavampaa vaikutusta kuin elokapinoinnilla. Metsässä ilmasto- ja monimuotoisuustöitä voi tehdä konkreettisesti.

Olemme nuorten kanssa miettineet tänä kesänä evästelytauolla, että olisipa se huikea esimerkki, jos meidän liikunnallinen presidenttimme Stubb saataisiin raivaussaha- ja pottiputkityön vauhdittajaksi kuten Paasikivi Metsämarssin aikoina.

Mikko Tiirola
Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK r.y.