Paperista energiaksi - MetsäVinkki 02/2009
Metsävinkki - Järvi-Suomen metsänhoitoyhdistysten ja metsänomistajien liiton jäsenlehti ELOKUU 2009
MIKKO TIIROLA
Paperista energiaksi
Arvioiden mukaan kotimaista puunkäyttökapasiteettia on supistumassa vuoden 2005 huipputasosta tähän mennessä päätetyillä toimenpiteillä lähes 15 miljoonaa mottia. Rakennemuutos metsäteollisuudessa perustuu siihen tosiasiaan, että sähköinen viestintä on syrjäyttämässä perinteistä paperille painettua viestintää. On harmillista, että suomalainen metsäteollisuus käytti rahansa maailmanvalloitukseen silloin, kun tuotekehitykseen olisi pitänyt voimakkaasti satsata. Nyt asialla on kiire, eikä vakavilta häiriöiltä koko kansataloudessa voida enää välttyä. Käsiä ei pidä nostaa kuitenkaan pystyyn.
Nykyinen hallitus on panostanut kiitettävästi uuden teknologian kehittämiseen varsinkin puun energiakäytön lisäämiseksi. Vaurioita kuitenkin syntyy, kun ollaan myöhässä. Asia on niin, että puulle, joka on meidän ainoa merkittävä luonnonvaramme, on löydettävä uutta taloudellisesti järkevää käyttöä.
Koska perinteinen kemiallinen metsäteollisuus hakee nyt globaalisti uusia askelmerkkejä, pitää meidän turvautua nyt tiedossa oleviin tosiasioihin. Ilmastonmuutos on niistä keskeisin. Suomi on sitoutunut EU:n vaativiin ilmastotavoitteisiin. Metsästä saatava energia on Suomen luontainen valtti. Tähän vuoteen asti on yleisenä käsityksenä ollut se, että puun energiakäytön lisääminen vaarantaa kuiduttavan teollisuuden puuhuollon ja on sitä kautta kansantaloudellisesti järjetöntä. Tilanne on kuitenkin oleellisesti muuttunut kuluneella vuosikymmenellä. Vielä vuonna 2001 kemiallisen metsäteollisuuden jalostusarvo kansantaloudessa oli 8,8-kertainen verrattuna puun energiakäyttöön. Viime vuonna suhdeluku oli 1,6. Oletettavaa on, että lähivuosia puun käyttäminen energiateollisuudessa on kansantaloudellisesti yhtä arvokasta kuin sen käyttäminen massa- tai paperiteollisuudessa. On siis uudelleenajattelun paikka. Ajatus siitä, että kuitupuuta ei voitaisi polttaa, on murrettava.
Metsänomistajat vaativat hallitusta parantamaan puunenergiakäyttöön suunnattavia tukitoimia. Tuulienergialle on luvattu syöttötariffi. Puusähkölle vastaavaa ei ole luvattu, vaikka 19 EU maassa on syöttötariffin kaltainen järjestelmä turvaamassa puulla tuotettavan sähköntuotannon kannattavuutta. Metsänomistajan näkökulmasta puusähkön syöttötariffissa on kysymys siitä, että energiapuulle tulisi lisää käyttöpisteitä ja lisäkysyntää. Meille on elintärkeää se, että raaka-aineellemme löytyy markkinoita. Järvi-Suomessa lähestytään jo nyt tilannetta, että lämmöntuotantoon on tehty keskeiset investoinnit tai ne ovat tekeillä, ja silti esimerkiksi mäntykuidussa vallitsee vakava ylitarjontatilanne.
Kivihiilen ja lämmityspolttoöljyn hankintaan käytettiin Suomessa viime vuonna noin 2 miljardia euroa. Kivihiili tuotti edelleen maamme kasvihuonepäästöistä lähes viidenneksen. Valtiovallan pitää kiirehtiä suunnan muutoksessa. Helsinkiläiset ovat tehneet kotiläksynsä kaikkein huonoimmin. Viime vuonna Helsingin Energian tuottamasta energiasta vain 6 % tehtiin uusiutuvalla energialla. Olemme valmiita toimittamaan junalla puuta myös Helsinkiin, jos siellä ilmastotavoiteet otetaan tosissaan kuten täällä maakunnissa.
Ekologiset ja energiaa säästävät rakentamismateriaalit - puu etunenässä- tulevat nousemaan uuteen arvoon. Tämän trendin eurooppalainen vahvistaminen on oltava yksi Suomen keskeisistä EU politiikan tavoitteista. Metsänomistajille ja suomalaiselle maaseudulle mekaanisen metsäteollisuuden säilyminen vahvana ja kilpailukykyisenä on ensiarvoisen tärkeää, sillä lähes kolme neljästä metsätalouteen tulevasta kantorahaeurosta tulee tukkipuun jalostamisesta. Edellä perustelin puusähkön syöttötariffitarvetta ilmastotavoitteiden näkökulmasta. Mekaanisen metsäteollisuuden kannalta puusähkön syöttötariffin puuttuminen on oleellinen niiden kilpailuasemaa huonontava tekijä. Syöttötariffit puusähkölle tarvitaan tästäkin näkökulmasta.