Puhe Metsämarssi 75 tapahtumassa Narikkatorilla

Nyt tuolla Paasikiven aloittamalla metsänviljelykohteella kasvaa jo uusi puusukupolvi, jota pari vuotta sitten kävimme katsomassa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin kanssa ja luovuttamassa hänelle Metsävaltuuskunnan puolesta jatkuvaa metsänhoitoa symboloivan vesurin.

Metsämarssi oli tuolloin juhannuksen alusviikolla 1950 niin tärkeä tapahtuma valtiovallalle, että jopa silloin Suomessa vieraillut USA:n presidentin puoliso Eleanor Roosevelt oli mukana tapahtuman todellisen puuhamiehen Metsävaltuuskunnassakin vaikuttaneen N.A. Osaran kanssa istuttamassa visakoivua Nummelassa.

 

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden toteuttamiseen laskettiin osallistuneen kesäkuisen kampanjaviikon aikana lähes puoli miljoonaa suomalaista. Metsämarssin tarkoituksena oli sodanajan pakkohakkuiden jälkeen saada metsien hoitaminen kansalaishyveeksi. Marssin puuhamiehillä oli tavoitteena metsien kasvun kaksinkertaistaminen. Siinä on onnistuttu.

Vuotuinen metsien kasvu on tuplaantunut yli 100 milj.m3:n. Keskimääräisellä metsämaan hehtaarilla on nyt runkopuuta lähes 40 m3:ä enemmän puuta kuin metsämarssin aikaan. Suomen metsien puuvaranto on miljardi kiintokuutiometriä suurempi kuin vuonna 1950. Jos tuo metsiin kertynyt lisä pinottaisin kolmimetriseksi pölleiksi, muodostuisi siitä yli 11 metriä korkea pino maapallon ympäri. 

Vuonna 1950 ei metsämarssilla osattu aavista, että samalla saatiin aikaan melkoinen ilmastoteko.

Haluan kiittää valtiovaltaa ja kansanedustuslaitosta siitä, että kaikki tuo mahdollistettu menneiden vuosikymmenten aikana. Jokaisessa ajassa on omat haasteensa. Nyt yhteiskunta haluaa vastauksia taloudellisten hyötyjen lisäksi myös monimuotoisuuden vaalimisessa ja ilmastokysymyksissä.

Ylisukupolvinen ja laaja metsänomistajajoukko takaa vahvan perustan sille, että näitäkin uudemmissa tavoitteissa onnistutaan, kunhan niihin pyritään vapaaehtoisilla ja kannustavilla keinoilla metsämarssin hengessä.

Metsänhoitoyhdistysten rooli Metsämarssilta haettujen tavoitteiden aikaansaamisessa on ollut keskeisin. Yksityisten, tavallisten suomalaisten, laaja metsänomistajajoukko on saatu hoitamaan metsiään niin, että nuo tulokset on saavutettu. Metsänhoitoyhdistysten OmaMetsä palvelun avulla pyritään jatkossa entistäkin paremmin aktivoimaan jokainen metsänomistaja asettamaan omalle metsänomistamiselle tietoiset tavoitteet. Metsiä voidaan hoitaa monella eri painotuksella. Monitavoitteisuus on valtavirta, mutta joukkoon mahtuu niin virkistys- ja luontoarvopainotteisuutta, suojelupainotusta kuin taloudellista turvaakin korostavia painotuksia. Laajasta omistajajoukosta, joka tekee tietoisia valintoja, myös yhteiskunta saa moniarvoisen hyödyn.

Toiseksi haluan muistuttaa hallitusohjelman kirjauksesta saada suomalaiset liikkumaan. Haluan nostaa esille metsässä liikkumisen ja metsänhoitotöiden tekemisen kansanterveydellisiä hyötyjä. Niillä on takuulla vahvempaa mielenterveyttä vahvistavaa vaikutusta kuin paraikaakin tapahtuvalla elokapinoinnilla. Metsissä voi tehdä ilmasto- ja monimuotoisuustöitä konkreettisesti.