Puurakentaminen alue- ja ympäristöpolitiikkaa
PÄÄKIRJOITUS & MIELIPIDE 9.2.2011 19:58
Suomen metsät kasvavat vuosittain ainespuuta yli 100 miljoonaa kuutiometriä. Puun kasvusta hyödynnetään vain puolet. Puun lisäkäytöllä voitaisiin luoda huomattava määrä uutta taloudellista kasvua ja työpaikkoja sekä parantaa koko Suomen taloutta.
Puun käyttö tuo työtä ja hyvinvointia myös sinne missä metsät ovat. Mekaaninen puunjalostus on jakauntunut ympäri Suomea paremmin kuin mikään muu teollisuuden ala. Monet puunjalostuslaitokset sijaitsevat sellaisilla seutukunnilla, joilla muuta työtä ja toimeentuloa on tarjolla niukalti. Mitä enemmän Suomessa rakennetaan puusta, sitä enemmän puuta sahataan. Ja mitä enemmän puuta sahataan, sitä enemmän syntyy haketta, sahanpurua ja energiajakeita, jotka palvelevat myös muun teollisuuden raaka-ainehuoltoa ja ilmastotavoitteiden toteutumista.
Muutokseen on pyrittävä kaikilla tasoilla. Yksittäisen kansalaisen suurin valinta liittyy asumiseen. Rakentaminen ja asuminen aiheuttavat Suomessa lähes puolet energiakulutuksesta ja kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä. Valitsemalla puutalon ihminen tekee elämänsä ympäristövalinnan, jonka rinnalla moni muu asia on vain eko-omantunnon rauhoittamista.
Kunnallisessa päätöksenteossa voidaan vaikuttaa aluekehitykseen ja ympäristön tilaan paljon enemmän kuin moni päättäjä itsekään tietää. Liian usein päätökset tehdään pelkän yksikköhintakilpailutuksen tuloksena. Hankintalakia tulkitaan monesti liian suoraviivaisesti. Lapsille ja vanhuksille syötetään puolalaisia perunoita, kun sen luullaan olevan kuntalaiselle edullista. Hankintapäätöksen vaikutusta aluetalouteen ja ympäristöön ei haluta tai uskalleta painottaa riittävästi.
Kunnilla on myös kaavoitusmonopoli, jonka avulla puurakentamista voitaisiin vauhdittaa ratkaisevasti. Suomalaiset haluaisivat tutkimusten mukaan asua puurakenteisessa pientalossa, mutta Suomesta - EU:n harvaan asutuimmasta maasta - on rakennettu Espanjan jälkeen kerrostalovaltaisin maa.
Valtakunnan tasolla puurakentamisen edistäminen pitää ottaa mukaan kaikkiin politiikkatoimiin. Suomella on mahdollisuus profiloitua myös EU-politiikassa. Polttoaineisiin voidaan EU päätöksellä sekoittaa biokomponetteja ja rakentamista voitaisiin vastaavasti ohjata asettamalla asteittain kohoavia tavoitteita käytetyn puumäärän lisäämiseksi.
Mitä tekee suomalainen metsäteollisuus? Alan investoinnit ovat suuntautuneet viime vuosina valitettavasti etupäässä muihin maihin. Nyt on erityisen tärkeää, että valtiovalta huolehtii puunjalostusteollisuuden toimintaedellytyksistä. Kannattaa ruokkia lypsävää lehmää, joka tuo edelleen viidenneksen maamme vientituloista.
Puurakentaminen on tuotava Suomessa politiikan ytimeen. Sen edistäminen on parasta aluepolitiikka. Se on myös parasta ympäristöpolitiikkaa.
MIKKO TIIROLA
MTK:n metsävaltuuskunnan pj.
Petäjävesi