Puurakentaminen on mitä parhainta alue- ja ympäristöpolitiikkaa

Puurakentaminen on tuotava politiikan ytimeen. Se on parasta alue- ja ympäristöpolitiikkaa, sanoi MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kotikuntansa Petäjäveden uuden puisen kunnantalon vihkiäisissä 8.2. Tiirola muistutti myös, että kunnallisessa päätöksenteossa voidaan vaikuttaa aluekehitykseen ja ympäristöön enemmän kuin moni päättäjä tietääkään.

Suomen metsät kasvavat vuosittain ainespuuta yli 100 miljoonaa kuutiometriä. Puun kasvusta hyödynnämme vain puolet. Puun lisäkäytöllä voitaisiin luoda huomattava määrä uutta taloudellista kasvua ja uusia työpaikkoja sekä parantaa koko Suomen taloutta.

Puun käyttö tuo työtä ja hyvinvointia myös sinne missä metsät ovat. Mekaaninen puunjalostus on jakaantunut ympäri Suomea paremmin kuin mikään muu teollisuuden ala. Monet merkittävät puunjalostuslaitokset sijaitsevat sellaisilla seutukunnilla, joilla muuta työtä ja toimeentuloa on tarjolla niukalti. Mitä enemmän Suomessa rakennetaan puusta, sitä enemmän puuta sahataan. Ja mitä enemmän puuta sahataan, sitä enemmän syntyy haketta, sahanpurua ja energiajakeita, jotka palvelevat myös muun teollisuuden raaka-ainehuoltoa ja ilmastotavoitteiden toteutumista.

Yksittäisen kansalaisen tasolla suurin valinta liittyy asumiseen: rakentaminen ja asuminen aiheuttavat Suomessa lähes puolet energiakulutuksesta ja kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä. Valitsemalla puutalon asunnokseen ihminen tekee elämänsä ympäristövalinnan, moni muu asia sen rinnalla on vain eko-omantunnon rauhoittamista.

Kunnallisessa päätöksenteossa voidaan vaikuttaa aluekehitykseen ja ympäristön tilaan paljon enemmän kuin moni päättäjä itsekään tietää. Liian usein päätökset tehdään kuitenkin pelkän yksikköhintakilpailutuksen tuloksena ilman strategista tarkastelua ja pelkkä euro konsulttina. Hankintalakia tulkitaan monesti aivan liian suoraviivaisesti. Lapsille ja vanhuksille syötetään puolalaisia perunoita, kun sen luullaan olevan kuntalaiselle edullista.

Kunnilla on myös kaavoitusmonopoli, jonka avulla puurakentamista voitaisiin vauhdittaa ratkaisevasti. Suomalaiset haluaisivat tutkimusten mukaan asua puurakenteisessa pientalossa, mutta Suomesta - EU:n harvaan asutuimmasta maasta - on rakennettu Espanjan jälkeen kerrostalovaltaisin maa.

Valtakunnan tasolla puurakentamisen edistäminen pitää ottaa mukaan kaikkiin politiikkatoimiin. Suomella on mahdollisuus profiloitua myös EU-politiikassa. Polttoaineisiin voidaan EU päätöksellä sekoittaa biokomponetteja - rakentamista voitaisiin vastaavasti ohjata asettamalla asteittain kohoavia tavoitteita käytetyn puumäärän lisäämiseksi.

Suomalaisen metsäteollisuuden uusinvestoinnit ovat suuntautuneet viime vuosina valitettavasti etupäässä muihin maihin. Nyt on erityisen tärkeää, että valtiovalta huolehtii puunjalostusteollisuuden toimintaedellytyksistä. Tuohan ala edelleen viidenneksen maamme vientituloista. Jos näyttä siltä, että kotimaiset firmat eivät enää halua investoida tänne, pitäisi valtion lähteä houkuttelemaan vaikkapa kiinalaista rahaa investoimaan tulevaisuuden tuotteisiin.

Lisätietoja: MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola puh. 044 583 4280