Puuta ja päätä, onko niitä?

Savonmaa kolumnit /Metsänomistajien äänitorvi /Mikko Tiirola / 12.12.2023 

Suomi on maailman parhaan koulutuksen ja metsätietämyksen mallimaa. Näin olemme tottuneet ajattelemaan ja näistä meidät kansainvälisestikin tunnetaan.

Tuoreet tutkimustulokset osoittavat, että näin ei enää ole.

Kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa tutkitaan 15-vuotiaiden osaamista matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä. 2000-luvun alun kärkisijalta olemme valahtaneet esimerkiksi matematiikassa sijalle 20. Syöksy alaspäin on edelleen jyrkkää. Selittäviä tekijöitä on haettu vuosia, mutta muutosta alamäen katkaisemiseen ei tunnuta löydettävän keinoja.

Jos nuorison osaamisessa on ongelmia, on myös suomalaisten aikuisten metsätietämyksessä hämmästyttäviä aukkoja. Lähes puolella suomalaisista (44 prosenttia) on käsitys, että Suomessa hakataan metsiä enemmän kuin ne kasvavat. Kaikkein heikointa tietämys metsien käytöstä on pääkaupunkiseudulla, jossa koulutustaso on maan korkeinta.

Tutkittu ja tilastoitu fakta on, että metsiin kertyi viime vuonna ennätyshakkuista huolimatta 14 miljoonaa kiintokuutiometriä puuta enemmän kuin sitä hakattiin. Kun miljoonat motit eivät avaudu kansalaisille, pitää lukuja konkretisoida. Viime vuonna Suomen metsiin kertyi kaiken puun käytön, hakkuutähteiden ja lahopuun lisäksi niin paljon lisää puuta, että jos tuo lisääntynyt puumäärä katkottaisiin kolmimetrisiksi pölkyiksi, syntyisi kymmenen metriä korkea puupino, joka ulottuisi Helsingissä Kemiin saakka.

Viidenkymmenen viime vuoden aika runkopuuta on kertynyt Suomen metsiin lisää miljardi kiintokuutiometriä. Sitäkin on vaikea hahmottaa, mutta pinoon laitettuna sitäkin on helpompi ymmärtää. Määrä on niin suuri, että jos se katkottaisiin kolmimetrisiksi pölkyiksi, tulisi siitä yli 12 metriä korkea pino maapallon ympäri.

Puuta on, mutta ihmiset eivät sitä tiedä. Metsäammattilaiset puhuvat omaa ammattikieltään eivätkä juuri näy sosiaalisessa mediassa eivätkä valtamediassa. Pelko maalittamisesta ja työnantajien kannustamisen puute selittänevät asiaa. Saattaa olla niinkin, että metsäteollisuusfirmat ovat hiljaa, kun varjelevat mainettaan. Jos karhua väistää, saattaa susi tulla vastaan, sanoo kansan viisaus. Osaaminen ja tieto kannattaisi tuoda laajemmalla rintamalla esille eikä antaa metsien käytön vastustajien hallita keskustelua.

Päätäkin pitäisi edelleen olla, mutta oppimistulosten kehityksen suunta pitäisi kiiruusti kääntää. Koulussa pitäisi oppia lukemaan, laskemaan, kirjoittamaan ja käyttäytymään.

Silloin kun peli ei kulje, pitää palata perusasioiden ääreen niin kouluissa kuin metsäalallakin.