Rynkytys metsäalaa kohtaan jatkuu – metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola ennustaa kiivasta keskustelua kestävyydestä

Maaseudun Tulevaisuus Jarmo Palokallio
Metsäalan parasta vaikuttamista on myönteinen viestintä sosiaalisessa mediassa."Veikkaanpa, että seuraavaa kansalaisadressia luontojärjestöt jo puuhaavat lintujen pesimäaikaisten hakkuiden kieltämiseksi", sanoo MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Paine metsäalan kestävyyden kyseenalaistamiseksi jatkuu tänäkin vuonna, ennustaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Kriittinen metsäkeskustelu siirtyy nopeasti kohteesta toiseen. Pari vuotta sitten keskustelun kohteena oli hakkuumäärien nousu. Korjuumäärien kääntyessä laskuun keskustelun kärki siirtyi hakkuutapoihin, etenkin avohakkuiden vastustamiseen, ja monimuotoisuuteen.

"Kansalaisaloite avohakkuiden kieltämisestä sai eduskunnan valiokuntakäsittelyssä metsäntutkijoilta varsin tyrmäävät lausunnot. Keväällä eduskunta äänestänee asian nurin, mutta ei rummutus tähän pysähdy."

"Ilmastonmuutoksen rinnalle ja ohikin on nousemassa monimuotoisuusteema. Veikkaanpa, että seuraavaa kansalaisadressia luontojärjestöt jo puuhaavat lintujen pesimäaikaisten hakkuiden kieltämiseksi."

Monet päättäjät ja toimittajat seuraavat Twitterissä käytävää metsäkeskustelua. Tiirolan iloksi myös monet metsänhoitoyhdistysten toimijat ovat aktivoituneet sosiaalisessa mediassa.

"Kovassa paineessa viestinnän merkitys kasvaa. Positiiviset viestit työn ääreltä metsistä ovat parasta vaikuttamista. Ne antavat raikasta tuulahdusta metsäkeskusteluun."

Tiirola muistuttaa myös myönteistä vaikuttamista harjoittavasta Metsäsäätiöstä, jota voi tukea puukaupan yhteydessä. "Se kannattaa muistaa näinä aikoina, kun metsäalaa rynkytetään oikein urakalla."

Päättynyt vuosi jää maailmanhistoriaan koronaepidemian vuotena. Siitä metsäala selviytyi muita aloja paremmin, joten myös tähän vuoteen metsänomistajat lähtevät toiveikkain mielin.

"Puukaupassa vaihtelut ovat nopeita. Siksi pitävin puukauppavihje on suositella metsänomistajalle aina puukaupan aloittamista keskustelulla oman metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijan kanssa. Kilpailutus ja ammattilaisen katkonta-analyysi ovat varmoja vinkkejä joka markkinassa."

Viime vuonna tukin kysyntä ja hintakin paranivat kaikkien yllätykseksi loppuvuotta kohden. Puuenergian kysyntää taas vauhdittavat fossiilisten veronkorotukset ja päästökaupan hinta.

Uhkana on hakkeen tuonnin kasvu.

"Hyvä sahasuhdanne saattaa jarruttaa sekä energia- että kuitupuun hinnan paranemista, koska myös venäläiset sahaavat terät punaisena. Sitä sivuvirtaa tulee sekä kuiduttavaan että energiakäyttöön normaalia enemmän", Tiirola näkee.

Metsäalan hyvä vire ulottui viime vuonna myös metsänhoitotöihin. Kemeratöitä tehtiin aiempaa enemmän.

Kemera jatkuu tänä vuonna entisillä ehdoilla, sillä EU:n ohjelmakauden viivästyminen toi sille jatkoajan. Samalla uuden metsän kannustusjärjestelmän (Metka) valmistelu jatkuu.

"Vinkkinä voi sanoa, että kemerakelpoisia ensiharvennuksia kannattaa tarjota energiaksi tai kuiduksi nykysysteemillä, sillä erillistä pienpuun keräilytukea ei näyttäisi uuteen järjestelmään tulevan."

Samoin on laita kunnostusojitusten suhteen. Jatkossa tukea suunnataan suometsien hakkuiden ja hoidon suunnitteluun, muttei enää itse ojien kaivuun.

Metsäteollisuuden rakennemuutos jatkui viime vuonna UPM:n Kaipolan tehtaan sulkemisella. Puun käyttöä sulkemiset vähensivät lähes miljoonan kuutiometrin verran.

"Valitettavasti näyttää siltä, että tänä vuonnakin paperintuotannon kapasiteettia ajetaan alas. Velkaantuva Suomi kaipaisi uusia investointeja kovasti."

Tiirola muistuttaa, että toissa vuonna KHO:n karusti torppaama Finnpulpin biotuotetehdashanke on edelleen elossa. Varmimmin näyttäisivät silti etenevän Metsä Groupin hankkeet Raumalla ja Kemissä.

"Lainsäädäntömuutokset luvituksen joustavoittamiseksi olisivat elintärkeitä, mutta ainakaan vielä niistä ei ole saatu hallituksen esityksiä."

Metsätilakauppa kävi viime vuonna vilkkaasti. Hinnat nousivat ja yksityiset perhemetsänomistajat jäivät jalkoihin erityisesti itäisen Suomen maakunnissa.

"Olemme esittäneet lainsäätäjälle metsävähennyksen korottamista ja porsaanreikien tukkimista sen käytössä. Hallitus ei kyennyt vielä päätöksiin asian suhteen mutta kirjasi budjettiriihessä, että rahastoyhtiöiden veroedut selvitetään ensi kevään riiheen mennessä."

Metsänhoitoyhdistykselle alkanut vuosi tuo uudet valtuustot. Niihin haettiin lisää naisia ja etämetsänomistajia. Heitä saatiin lisää ehdokkaiksi ja pientä siirtymää heidän hyväkseen tapahtui myös valituissa ehdokkaissa.

Metsänomistajien edunvalvojilla riittää vahtimista muun muassa omaisuudensuojassa.

"Lunastuslain uudistuksesta ei vieläkään ole kuulunut hallituksen esitystä ja viestit ympäristöministeriön johdolla tehtävistä maan käyttö ja rakennuslain ja luonnonsuojelulain uudistushankkeista kertovat ministeriön virkamiesten tulkitsevan hallitusohjelman kirjauksia kovin toisella lailla kuin metsänomistajat niitä lukevat", Tiirola toteaa.