Suomessa metsätiloille tulisi saada sukupolvenvaihdoksiin kannustava järjestelmä
Mielipide HS Mikko Tiirola14.2.2015
Pääkirjoituksessa (HS 10. 2.) pohdittiin metsäteollisuuden investointien edellytyksiä. Pääkirjoitus päättyi toteamukseen: "Puu ei liiku nyt riittävästi, koska metsänomistajien sijoitusperiaatteena näyttää olevan 'pidä ja unohda', ei 'hoida ja myy'.
On harmillista, että tämä legenda on onnistuttu juurruttamaan suomalaiseen keskusteluun. Erityisen kornilta tämä väite tuntuu juuri nyt, kun puuta on hyvin vaikea saada kaupaksi. Puunjalostuslaitoksia ei ole vuosikymmeniin pysäytetty sen takia, ettei puuta olisi myyty. Joskus tehtaan laani on ollut tyhjillään kelirikon pehmentämien teiden takia.
Yhtä hyvin voidaan kysyä, miksi puuta ei yritetä ostaa. Moni metsänomistaja kertoo, että kukaan ei ole koskaan edes yrittänyt ostaa puuta. Samaan aikaan pankkien ja pankkiiriliikkeiden edustajat hätyyttävät taajaan, vaikka heillä ei ole varmaa tietoa siitä, onko mitään sijoitettavaa.
Metsäala saa ottaa opiksi. Meillä on vallinnut liian pitkään puun ylitarjontatilanne. Puumarkkinoiden kehittämistä pitää silti jatkaa, kun uusia investointeja on tulossa. On totta, että viidennes metsänomistajista on passiivisia. Heitä pitää aktivoida puumarkkinoille, jos puulle tulee lisäkysyntää. Voivottelulla se ei tapahdu, vaan aktiivisella puun ostamisella.
Toki valtiovallankin on syytä auttaa asiaa. Eduskunnan kannattaa säätää tässä tilanteessa viideksi vuodeksi laki, jonka aikana myydyistä metsätiloista ei tarvitsisi maksaa myyntivoittoveroa. Olen vakuuttunut, että iso osa näistä passiivisista tiloista päätyisi huojennuksen aikana metsätalouteen panostavien haltuun. Metsätiloilla on kova kysyntä, vain tarjonnasta on puutetta.
Metsänomistajien keski-ikä on yli 60 vuotta. Puunmyynnin ja iän suhteen vallitsee vahva riippuvuus. 60-70-vuotiaat eläkeläiset ovat vielä aktiivisia metsänomistajia, mutta sen jälkeen tapahtuu usein romahdus.
Metsätiloilta puuttuu sukupolvenvaihdoksiin kannustava järjestelmä, ja yhä useampi metsätila vaihtaa omistajaa vasta perinnönjaon yhteydessä. Seuraavan eduskunnan pitää pystyä luomaan kannusteet, jotta sukupolvenvaihdokset saadaan aikaiseksi.
Myrkkyä puukaupan aktivoimiseen ovat puheet kiinteistöverosta tai metsänomistusmaksusta. Lisäverot söisivät aktiivisten metsätilojen kannattavuuden ja vähentäisivät haluja panostaa metsien hoitoon. Riski tilojen pirstoutumiseksi puuhapalstoiksi kasvaisi. Harrastetilat olisivat automaattisesti pois puumarkkinoilta.
Mikko Tiirola metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK