Tuottavuutta ja kannattavuutta

MHY Keski-Suomi Metsänomistajat-lehti 04/2015
Mikko Tiirola

Metsänomistaminen on tilallamme elinkeino. Pyrimme maksimoimaan siitä tulevaa tuottoa, kuten ajatukseen yrittäjyydestä kuuluu. Metsäyrittäjyyden pohjaa talonpoikaiseen perusarvoon - ylisukupolvisuuteen. Sen ydin on, että metsätilaa hoidetaan ja kehitetään niin, että seuraava sukupolvi saa tilan aikanaan vähintään yhtä tuottavassa kunnossa, mitä itse olemme sen saaneet. Siihen kuuluu myös elinympäristön vaaliminen ja riistan huomioiminen.

Mitä on tuottava toiminta? Kysymys on jäänyt mieleeni lapsuudesta, kun kunnan eläinlääkäri kyseli sitä kahvipöydässä. Enhän sitä silloin tiennyt, että oikea vastaus on yhteyttäminen. Kaikki elollinen perustuu siihen. Tästä juontuu myös metsätalouden kannattavuuden perusta: kasvupaikanmukainen metsänhoito.

Kannattavuuden laskeminen tuntuu monesti vaikeaselkoiselta. Korkokantavaatimuksella ja aikahorisontilla on kovin suuri vaikutus. Ylisukupolvisessa ajattelussa pääoman tuottoprosentti vaatimus ei ole keskeisin kriteeri. Karrikoiden voidaan sanoa, että jos tavoitellaan kovin paljon yli viiden prosentin tuottoa, tulee laskelmissa siihen tulokseen, että metsät kannattaisi myydä maapohjineen pois. Toisaalta, jos pääomalle ei aseta minkäänlaista tuottotavoitetta venyisivät kiertoajat siihen saakka, kun luonnonpoistuma ylittäisi vuotuisen arvokasvun. Meidän tilalla onkin päädytty siihen, että tuottoa pyritään maksimoimaan kuvioittain kasvupaikanmukaisella metsänhoidolla. Mahdollisimman nopea tukkipuun tuottaminen on meidän tehokkuusmittari, jonka perusteella uudistamisajankohtaa kuvioittain pohditaan.

Metsänkasvatuksen menetelmistä kiistellään usein liikaa. Alaharvennus vai yläharvennus tai jollakin kuviolla jopa jatkuva kasvatus, ei ole kovin ratkaisevaa. Ajoitus on tärkeää. Harvennushakkuuta ei voi siirtää kovin monta vuotta, vaikka hintataso tuntuisi heikolta. Harvennushakkuussa työjälki painaa monesti enemmän kuin yksikköhinta. Päätehakkuun suhteen on enemmän pelivaraa. Meidän tilalla on päädytty tasaiseen vuosittaiseen puunmyyntiin. Hinnalla spekuloidaan vuoden sisällä. Kullekin vuodelle katsotaan tukin kysynnän perusteella sopivimmat päätehakkuuleimikot metsäsuunnitelman perusteella. Jos hintataso on poikkeuksellisen hyvä, voidaan hakkuusuunnite ylittää ja vastaavasti hinnan painuessa voidaan suunnitetta tilapäisesti pienentää. Kannattavuuden kannalta keskeistä on kilpailuttaa leimikot ja saada puusta mahdollisimman hyvä hinta. Kilpailutus tuo suoraa tuloa viivan alle. Olemme havainneet, että katkonnalla, jotka pohjautuvat erilaisiin mitta- ja laatuvaatimuksiin, on iso merkitys. Tukkipuu on kolme kertaa arvokkaampaa kuin kuitupuu. Siksi käytämme puukaupassa aina oman metsänhoitoyhdistyksen ammattilaista apuna tarjousten vertailussa.

Kustannusten hallinta vaikuttaa myös kannattavuuteen. Kustannuksia pitää vahtia, mutta ei saa säästää väärässä paikassa. Meillä satsataan hyvän taimikon aikaansaamiseen. Viljavilla pohjilla ei panoksia säästetä, kun taas karuilla ja soisilla mailla etsitään edullisia menetelmiä. Kuviokoolla on myös vaikutusta. Konetyö on kallista eikä turhasta siirtelystä kannata maksaa. Taimikonhoidossa ei viivytellä. Varhaisperkaus on useimmilla kuviolla kieroajan tärkein työ.

Kannattavuudesta huolehtimiseen kuuluu myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja kysynnän luominen. Metsänomistajien etujen puolustaminen kannolta Brysseliin on iso osa kannattavaa metsätaloutta. Oman metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys on iso osa meidän tilan kannattavuuden perustaa.

Mikko Tiirola

Metsävaltuuskunnan pj, MTK r.y Twitter: @TiirolaMikko