Tuulivoimahankkeissa villin lännen meininki
ETUSIVU » KESKI-SUOMI 4.4.2022 6:00 | Päivitetty 4.4.2022 9:28
"Suomen tuulivoimahankkeissa vallitsee villin lännen meininki" - Mikko Tiirolan mielestä erilaisia projekteja viritellään nyt maanomistajista ja ympäristöstä piittaamatta
"Petäjävetinen MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola seisoo vanhan kirkon rappusilla. Tähän maisemaan nousee ehkä jonain päivänä myös tuulimyllyjä.
Satu Kakkori
MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola tekee heti alkuun selväksi, että tuulivoimaa tarvitaan ja tuulivoimaloista tulee väistämättä osa suomalaista maisemaa.
- Paine tuulivoiman rakentamiseen kasvaa myös siksi, että Suomen on pyrittävä eroon Venäjältä tuotavasta fossiilisesta energiasta.
Hän ei ota kantaa siihen, pilaavatko tuulivoimalat maisemaa, ei edes kotikunnassaan Petäjävedellä, jossa parhaillaan kaavoitetaan 11 myllyn tuulivoimapuistoa herkkään vanhan kirkon maisemaan. Kunnanvaltuutettuna hän ei halua sitoa kantojaan keskeneräisessä asiassa.
SEN SIJAAN TIIROLA latelee suoria sanoja Suomessa meneillään olevasta tuulivoimarakentamisen "villin lännen meiningistä", jonka vakavasti puutteellinen lainsäädäntö mahdollistaa.
Erityisesti pieniä, alle 10 myllyn hankkeita viritellään ympäri maaseutukuntia Tiirolan mielestä suorastaan hallitsemattomasti. Tyypillisen kuvion mukaan tuulivoimayhtiöiden agentit ottavat yhteyttä ensin maanomistajiin, solmivat vuokrasopimuksia heidän kanssaan ja pyytävät seuraavaksi kuntaa käynnistämään kaavoituksen. Tiirola muistuttaa myös, että suurelta osin tuulivoimayhtiöt ovat isoja ulkomaisia toimijoita.
Tiirola suo ymmärryksen kunnille, joille isot kiinteistöverotuotot tulevat tarpeeseen ja maanomistajatkin kokevat saavansa hyvät vuokratulot voimalaitosalueelta. Tuulivoimayhtiöiden näkökulmasta pieniäkin tuulipuistoja kannattaa perustaa, koska uudet voimalat ovat tehokkaita ja siirtolinjojen vetäminen halpaa.
Olen usein sanonut, että älkää ainakaan laittako nimeänne siihen ensimmäiseen tarjoukseen.
Mikko Tiirola
Tässä piilee Tiirolan mielestä yksi suurimmista ongelmista. Suomen laki mahdollistaa sähkönsiirtolinjojen tarvitsemien maiden pakkolunastuksen eikä maanomistajille tarvitse maksaa kuin satasia.
- Laki sallii ulkomaisten yritysten harjoittaa liiketoimintaa yksityisten metsänomistajien kustannuksella. Eikä nykylaki velvoita tuulifirmoja edes yhteissuunnitteluun tai yhteispylväisiin. Pahimmillaan kolmen firman johdot ovat tulossa rinnakkain.
Sähkönsiirtolinjojen aiheuttamaa metsäkatoa ei Tiirolan mielestä ole ymmärretty. SAMI SAARENPÄÄ
PAITSI ETTÄ METSÄNOMISTAJIA riistetään, siirtolinjojen takia katoaa valtavat määrät metsää ja niiden myötä hiilinieluja. Kilometrin mittainen ja 50 metriä leveä siirtolinja vie viisi hehtaaria metsää. Maanomistaja saa hehtaarilta kertakorvauksena 200-300 euroa. Omistus säilyy, mutta metsää linjalla ei voi enää kasvattaa.
Monessa hankkeessa siirtolinjat ovat yli kymmenen kilometriä pitkiä. Pelkästään Keski-Suomessa vireillä olevien tuulivoimahankkeiden siirtolinjatarpeet ovat jopa satoja kilometrejä.
- Olen hyvin hämmentynyt, että vihreimmätkään poliitikot eivät ole ottaneet kantaa siirtolinjojen aiheuttamaan metsäkatoon, sanoo Tiirola.
NIINPÄ TIIROLA peräänkuuluttaa tuulivoimalain laatimista ja ripeästi. Mallia voisi ottaa esimerkiksi Tanskasta, jossa laki esimerkiksi velvoittaa maksamaan korvauksia kiinteistön arvon alenemisesta tuulivoimaloiden läheisyydessä.
Laissa tulisi myös määrätä, että siirtolinjoista maksetaan maanvuokraa yhtä paljon kuin itse voimala-alueesta. Se olisi paitsi kohtuullista maanomistajille, myös ohjaisi suunnittelemaan tuulivoimapuistojen sijoittamista nykyistä paremmin. Tiirola muistuttaa, että nykyinen lunastuslaki on peräisin ajalta, jolloin Suomen kyliä vielä sähköistettiin.
OMA LUKUNSA OVAT tuulivoimayhtiöiden ja maanomistajien väliset sopimukset, joiden solmimisessa maanomistajat ovat aivan yksin. Hintojen tai sopimusehtojen vertailua ei juuri tehdä eikä perisuomalaiseen tapaan omista asioista ole ollut tapana muutenkaan paljon huudella.
MTK on pitänyt ääntä aiheesta maanomistajien suuntaan jo pitkään. Tuulivoima-alueiden maanomistajien tulisi ja kannattaisi Tiirolan mielestä tehdä parempaa yhteistyötä ja vaikka kilpailuttaa tuulivoimatoimijoita yhdessä.
- Olen usein sanonut, että älkää ainakaan laittako nimeänne siihen ensimmäiseen tarjoukseen.
Myös kunnat voisivat olla se yhteistyötaho, joka kilpailuttaisi yhtiöitä ja sopimusehtoja.
Kyse ei ole pelkästä parhaasta hinnasta vaan myös esimerkiksi vastuista, sitoutuuko yhtiö purkamaan myllynsä toiminnan päätyttyä ja rahastoiko se sitä varten riittävästi varoja.
Petäjäveden vanha kirkko kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Tiirola ei ota kantaa tuulimyllyjen maisemavaikutuksiin. SAMI SAARENPÄÄ
KESKI-SUOMESSA ON parhaillaan vireillä maakuntakaavan uudistus, jonka keskeisin teema on tuulivoiman sijoittuminen. Kaavaluonnos on toukokuulle saakka nähtävillä ja se sisältää 21 tuulivoimatuotantoon soveltuvat aluetta, jotka soveltuvat vähintään 10 voimalaitoksen tuulivoimapuistoille. Tiirola pitää keskitettyjen tuulituotantoalueiden muodostamista tarpeellisena. Sen sijaan pienten hankkeiden sijoittumista kaava ei estä.
Osana maakuntakaavan valmistelua laaditaan myös selvitys Keski-Suomen siirtolinjatarpeista ja niiden luonto- ja metsävaikutuksista.
Keski-Suomen liitto
Kaavakiertue
Keski-Suomen maakuntakaava 2040 -luonnos sisältää 21 keskitettyä tuulivoimatuotantoaluetta.
Keski-Suomen liitto järjestää kaavakahvilakiertueen, jossa kansalaiset voivat tavata asiantuntijoita.
Ensimmäiset kaavakahvilat järjestettiin Petäjävedellä ja Kyyjärvellä. Petäjävedellä ihmisiä huolettivat erityisesti tuulivoiman vaikutukset muun muassa arkiympäristöön, maisemiin ja matkailuun. Kyyjärveläisiä mietityttivät eniten tuulivoimahankkeiden suuri määrä ja niiden yhteisvaikutukset. Myös sähkönsiirtoratkaisut huolettivat ihmisiä.
Kaavakahviloita järjestetään vielä: 5.4. klo 14-18 Etätyökeskus HUBteekki, Pihtipudas. 6.4. klo 14-17 Äänehub, Äänekoski. 12.4. klo 14-18 Joutsan pääkirjasto. 13.4. klo 14-17 Kahvila Frisee, Saarijärvi. 20.4. klo 14-18 Lutakko Innova 2, Jyväskylä.