Ulkomailta ei tuoda ekologisempaa puuta

Lukijalta 
17.05.2013

Suomalaiset pitävät Yle Uutisia luotettavana ja tasapuolisena tietolähteenä. Sitä sen meidän yhteisillä varoilla kustannettuna tulisi ollakin.

Keskiviikkoaamun (15.5.) Ylen uutisissa alitettiin rima uutisjutussa, jonka otsikkona oli "Ulkomailta tuodaan ekologista puuta, koska kotimaasta ei saa". Jo uutisjutun otsikko johti harhaan. Onko paperi- ja puutuote oikeasti ekologisempi, jos raaka-aine tuodaan ulkomailta? Tekeekö 10 prosentin osuus venäläistä tuontipuuta tuotteesta ekologisen?

Puun alkuperän ja kestävyyden todentamiseksi on maailman metsistä sertifioitu kymmenesosa. Niistä noin kaksi kolmannesta PEFC-sertifioinnilla. Uutisjutussa esiin nostettu FSC-sertifiointi on toiseksi suurin globaali sertifiointijärjestelmä.

Sertifiointikriteerit vaihtelevat eri maissa samankin järjestelmän sisällä. Jutussa ei tuotu julki sitä, että suomalaisista metsänomistajista 95 prosenttia on ollut koko 2000-luvun mukana PEFC-sertifioinnissa. Jutussa annettiin ymmärtää, että FSC-sertifiointi olisi ekologisempi vaihtoehto kuin PEFC-sertifiointi. Voiko olla niin, että Malesiassa valmistettu ja Suomeen kuljetettu FSC-sertifioitu puutarhakalusto olisi ekologisesti kestävämmin tuotettu kuin suomalainen PEFC-sertifioitu puutarhakalusto?

Ylen uutisjutussa ei käynyt ilmi sertifioinnin peruslogiikka. Sertifiointi on enemmän politiikkaa ja markkinoita, eikä ekologiaa. Ympäristöjärjestöt rahoittavat FSC:tä, kun taas PEFC on metsänomistajalähtöinen. Politiikkaa on se, että FSC-leiman saa lopputuotteelle, vaikka puusta vain murto-osa on tuotettu FSC-sertifioidusta raaka-aineesta. Suomessa kotimaisesta puusta tuotetut tuotteet ovat lähes sataprosenttisesti sertifioituja.

Jutun sävy loukkasi suomalaista metsänomistajia, jotka ovat tehneet PEFC-sertifioinnin eteen merkittäviä taloudellisia panostuksia. Yksistään säästöpuiden arvo voidaan ynnätä satoihin miljooniin euroihin. Suojakaistat vesistöjen ympärillä ja lukuisat muut kriteerit vaativat merkittäviä taloudellisia panostuksia kestävyyden osoittamiseksi. Kaikki tämä on tehty sen vuoksi, että suomalainen metsäteollisuus pystyisi markkinoimaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi tuotettuja lopputuotteita. Ylen uutisjutusta sai sen käsityksen, että kaikella tällä ei ole juurikaan arvoa.

Ylen uutisen lopussa mainittiin myös MTK, mutta kommenttia ei pyydetty. MTK ei vastusta mitään sertifikaattia - ei myöskään FSC:tä. Asia ratkaistaan markkinoilla. Jos metsäteollisuus tarvitsee FSC-sertifioitua puuta tuotteisiinsa, siitä on oltava valmis myös maksamaan. Eikä sertifiointi saa aiheuttaa metsäomistajille kustannuksia tai byrokratiaa.

Kun luet tämän jutun, kiinnitäpä kuluttajana jatkossa huomiota, onko puuraaka-aineesta valmistettu tuote kotimainen ja millainen sertifikaatti siitä löytyy. Minä väitän, että ulkomailta tuotu puuraaka-aine, olipa siinä minkälainen leima tahansa, ei ekologisuudessaan vedä vertoja kotimaisesta raaka-aineesta valmistetulle sertifioidulle puutuotteelle.

Niin ja opetuksena itsellenikin jälleen kerran, että Ylenkään uutisiin ei kannata sokeasti luottaa.