Verokarhu metsässä
MHY lehdet 01/2019
Mikko Tiirola
Valtio tarvitsee veroja hyvinvointipalvelujen rahoittamiseen. Puukauppatuloista verokarhu nielaisee hyvänä vuonna 400 miljoonaa euroa. Vajaan kolmanneksen metsäverokertymästävaltion verokarhu jakaa kunnille monimutkaisten laskutoimitusten jälkeen. Parempi voisi olla, jos metsäverotuotot jäisivät pääsääntöisesti metsien sijaintikuntaan. Se kannustaisi kuntien elinkeinopanostuksia hyvän metsänhoidon suuntaan, kun kunta saisi verokarhulta oman palkintonsa hyvästä metsien tuotosta.
Verokarhulla soisi olevan jatkossa enemmän metsäpoliittista silmää. Nyt verokarhu tulkitsee metsänomistajan passiiviseksi sijoittajaksi - se ei ole kovin viisasta. Pääomaveroa on kiristetty vuosien saatossa 25 %:sta nykyiseen 30 prosenttiin ja isompien pääomatulojen osalta 34 prosenttiin. Vastaavasti osakeyhtiöiden yhteisöverokanta on eriytetty pääomaverokannasta ja laskettu 20 prosenttiin. Sipilän hallitus teki pienen liikahduksen eri yritysmuotojen tasapuolisempaan kohteluun säätämällä lain yrittäjävähennyksestä. Metsänomistajien edunvalvonta tuotti tulosta, kun yrittäjävähennys saatiin koskemaan myös metsäverotusta. Yrittäjävähennyksessä verokarhu jättää 5 prosenttia puunmyyntituloista verottamatta. Kun biotalouden kasvua pitäisi vahvistaa myös ilmastosyistä, olisi viisasta, että verokarhu jatkaisi jatkossakin yrittäjävähennyksen lisäämistä metsäverotuksessa.
Kun metsänomistajien puunmyyntikäyttäytymistä on tutkittu, on suurin selittävä tekijä ikä. Metsänomistajien keski-ikä on jo 62 vuotta. Jos metsänomistajien keski-ikä laskisi kymmenellä vuodella, tulisi puuta tarjolle enemmän kuin miljoonan tonnin sellutehdas käyttäisi. Sipilän hallitus loikin tällä vaalikaudella uuden työkalun metsätilojen sukupolvenvaihdoksien edistämiseen säätämällä lain metsälahjavähennyksestä. Kun metsätilan lahjoittaa jälkipolvelle, joutuu uusi omistaja kyllä maksamaan lahjaverot, mutta saa vähentää niistä osan tulevien vuosien puukaupoissa. Oppositio paheksui Sipilän jakavan metsänomistajille metsälahjoja, kun taas metsänomistajien etujärjestössä harmiteltiin sitä, että vähennys auttaa vain isompien metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. Verokarhun kannalta olisi ehdottoman viisasta laajentaa metsälahjavähennys koskemaan kaikkia metsätilojen sukupolvenvaihdoksia.
Verokarhun kannattaa kannustaa metsänomistajia myös kohti metsäyrittäjyyttä ja tilakoon kasvattamista. Perikuntien muodostuminen ei ole viisasta eikä sitä verokarhun kannattaisi ainakaan tukea. Yhteismetsien muodostamista ja perikuntien purkamista kannattaa verokarhun kannustaa. Metsätilakokoa kasvattaisi metsävähennysprosentin nostaminen nykyisestä 60 prosentista 90 prosenttiin metsän hankintahinnasta. Se tukisi myös metsänomistuksen säilymistä suomalaisten perheiden omistuksessa. Yhteiskunnallisesti se olisi hyvin järkevää.
Se mitä verokarhun kannattaisi visusti karttaa, on puhe metsien kiinteistöverosta. Se johtaisi metsien moninkertaiseen verotukseen. Metsänomistajien reagointi olisi ankara. Sotaa se merkitsisi verokarhua vastaan. Kun puukauppa pysähtyisi, ei pieni siivu kiinteistöveroa paljon Nallea lohduttaisi.
Mikko Tiirola, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja MTK r.y.