Vieraskynä puurakentamisesta

Mielipide|Vieraskynä
Mikko Tiirola 18.12.2019

Puurakentamista pitää edistää tarmokkaammin

Uusiutuvan puun asteittain kasvava käyttövelvoite olisi rakentamisessa tehokas keino, joka auttaisi koko Euroopan unionia ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

18.12.2019 2:00 | Päivitetty 18.12.2019 12:18

RAKENNETTU ympäristö tuottaa 30 prosenttia globaaleista kasvi­huone­kaasu­päästöistä. Se kuluttaa 40 prosenttia primääri­energiasta ja puolet raaka-aineista. Rakentamisen tarve kasvaa kaupungistumisen, väestön­kasvun, sotien ja pakolaisuuden vuoksi.

Lentoliikenteen ilmastopäästöistä on kohistu paljon. Sen sijaan rakentamiseen käytettävien uusiutumattomien materiaalien päästöt ovat jääneet hämmästyttävän vähälle huomiolle, vaikka esimerkiksi teräsbetonin ja sementin valmistus tuottaa selvästi suuremman osuuden maailman ilmastopäästöistä kuin lentoliikenne.

Oikeat materiaalivalinnat voivat pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä nopeasti. Puu on ylivoimaisesti ympäristöystävällisin nykyisin käytössä olevista rakennusmateriaaleista. Puun työstäminen kuluttaa vain vähän ener­giaa, ja puu on kevyttä. Uusiutuvana materiaalina puu sekä sitoo että varastoi hiiltä.

SUOMALAISESSA ilmastokeskustelussa on saavutettu laaja poliittinen yhteisymmärrys puurakentamisen edistämisen tarpeesta. Silti käytännön tekoja on nähty toistaiseksi liian vähän.

Suomessa puun osuus rakentamisessa on ollut laskeva, koska pientalorakentamisen suhteellinen osuus on pienentynyt. Uusista pientaloista 88 prosenttia on puurakenteisia, kun taas kerrostalorakentamisessa puun osuus on juhlapuheista huolimatta vain neljä prosenttia.

Puu ei lopu rakentamalla. Suomen metsät kasvavat kesäisenä päivänä niin paljon, että tuolla määrällä voitaisiin rakentaa maan vuotuinen asuntotuotanto.

Puunrakentamisen edistämiseksi tarvitsisimme vahvempaa ja velvoittavampaa lainsäädäntöä sekä ­Suomessa että Euroopan unionissa. EU:ssa puun osuus kaikesta rakentamisesta on nykyisin vain neljä pro­senttia.

SUOMI voisi tehdä Euroopan unionissa ilmastopäästöjä vähentävän avauksen. Tämän luulisi sopivan myös uuden Euroopan komission ohjelmaan.

Euroopan unionissa pyritään jo asteittain kasvattamaan nestemäisten biopolttoaineiden osuutta koko EU-alueella. Suomi voisi esittää, ­että myös rakennusala velvoitettaisiin vähitellen kasvattamaan puun osuutta rakennusmateriaaleissa. Rakentajille ja rakennusliikkeille voitaisiin jättää itsesäätelyn mahdollisuus sen suhteen, mihin rakentamisen osavaiheeseen velvoite kohdennettaisiin.

Suomelle puurakentamisen edistäminen on tärkeää myös siksi, että Euroopan unionissa on rakenteilla maankäytön, sen muutoksen ja metsäsektorin hiilipäästöjen laskentakehikko.

Järjestelmä on Suomelle hankala, koska se ei ota huomioon hiilinielujen positiivista kasvua kuin 2,5 miljoonaan hiilidioksidiekvivalenttitonniin saakka. Lisääntyvistä metsien hakkuista tulee laskennallista päästöä, vaikka metsämme olisivat edelleen biologisesti vahvoja hiilinie­luja. Puurakentamisen lisäys katsotaan tässä laskentakehikossa kuitenkin hiilinielua kasvattavaksi tekijäksi, samoin metsäkadon pysäyttäminen ja metsien kasvun lisääminen.

HALLITUS on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen saada Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Yksi hallituksen konkreettisista keinoista puukerrostalojen rakentamisen vauhdittamiseksi on kaupunkiseutujen maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskeviin mal-sopimuksiin liittyvä 20 prosentilla korotettu käynnistysavustus valtion tukemalle asuntotuotannolle. Sitä myönnetään, jos rakennusmateriaalina on puu.

Yksityiselle rakentamiselle ei ole annettu samanlaisia velvoitteita ­eikä kannustimia. Ilman niitä muutos tapahtuu liian hitaasti.

KAIKKI ei ole toki lainsäädännöstä kiinni. Pääkaupunkiseudun kunnilla on rakentamisen päästöjen hillinnässä kaikkein suurin ilmastovastuu ja mahdollisuus toimia. Kaavamääräyksillä rakentamisen hiilijalanjälkeä voitaisiin nopeasti pienentää.

Helsinkiin on hiljattain rakennettu miljardiluokan ostoskeskuksia uusiutumattomista materiaaleista, joiden hiilijalanjälki on suuri. Kritiikki näiden rakennusten ympäristö- ja ilmastokuormasta on saanut hämmästyttävän vähän huomiota.

Sementtiteollisuus ei jää hiilidioksidipäästöissä paljon jälkeen eniten päästöjä tuottavista valtioista, Kiinasta ja Yhdysvalloista.

Mikko Tiirola

Kirjoittaja on MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja.