Vihreiden ilmastolinja ei ole kestävä
Petäjävesi lehti 10.4.2019
Vihreiden ilmastolinja ei ole kestävä
Vaalien alla keskustelussa ilmastonmuutoksesta on tarkoituksellisesti sekoitettu isot ja pienet asiat. Tämä toistui ehdokas Tarmo Ketolan haastattelussa (Petäjävesi 3.4).
Ilmastonmuutos johtuu YK:n alaisen Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteerin Petteri Taalaksen mukaan 88 prosenttisesti fossiilisten raaka-aineiden käytöstä. Loppuosasta merkittävin on maailman metsäpinta-alan väheneminen. Myös ongelma ratkaistaan vähentämällä hiilen, öljyn ja maakaasun käyttöä ja korvaamalla niitä uusiutuvilla vaihtoehdoilla ja paremmalla kierrätyksellä sekä lisäämällä maapallon metsäpinta-alaa ja metsien kasvua. Ei vähentämällä kotimaisen lihan tuotantoa tai metsien hakkuita.
Ilmastonmuutosta ei voi selättää siten, että tuotanto siirretään Suomesta saastuttavimpiin maihin. Suomi on niiden kuuden maan joukossa, jotka ovat vähentäneet jo nyt päästöjä eniten maailmassa. Suomi aiheuttaa CO2 päästöistä 1,4 promillea eli reilun tuhannesosan. Puolan suurin hiilivoimala tuottaa 3,5 kertaisesti enemmän CO2 päästöjä kuin koko Suomen liikennesektori. Saksassa, jossa on toteutettu energiavallankumousta, puretaan kokonaisia kyliä uusien hiilikaivosten alta. Ilmastonmuutoksen todellisiin aiheuttajiin - hiilen, öljyn, maakaasun ja sementin käyttöön - pitää puuttua. Mutta mistä keskustellaan Suomessa?
Fossiilisista irti pääsemisen sijasta Suomessa vihreät haluavat rajoittaa metsien käyttöä. Tämä on vihreä paradoksi.
Hakkuiden rajoittaminen Suomessa johtaisi hetkelliseen kirjanpidolliseen ilmastohyötyyn, mutta olisi ilmaston kannalta turmiollista. Muovit, tekokuidut, betoni ja fossiilinen energia pitää korvata ja uusiutuvista materiaaleista on markkinoilla pulaa. Jos Suomessa vähennetään puupohjaisten tuotteiden tuotantoa, lisätään hakkuita alueilla missä aiheutuu totaalista metsäkatoa tai käytetään edelleen fossiilisia.
Hakkuiden rajoittaminen iskisi myös puurakentamiseen. Mistä puut hankitaan sahoille, sillä aikaa jos metsät pistetään järeytymään hiilinieluiksi? Suomalainen metsänkasvatus perustuu täysin tukin tuottamiseen. Kuitu- ja energiapuu ovat meillä tukinkasvatuksen sivutuotteita. Isoja tukkeja ei saada, ellei metsiä harvenneta. Kuitupuu ja hakkeet kannattaa käyttää sellun tuotantoon, josta jalostetaan tulevaisuudessa myös tekokuituja ja puuvillaa korvaavat tekstiilit sekä sivuvirrat biokaasuun ja biopolttonesteisiin. Niillä voidaan tehdä jatkossa liikenteestä ekologisempaa.
Kevään vaaleissa päätetään metsien käytön linjasta. Katkaistaanko biotalouden kasvu ja tuhansia työpaikkoja tarjoavat metsäteollisuusinvestoinnit? Yksi Äänekosken kokoinen biojalostamo tuo yhteiskuntaan tuhansia työpaikkoja, lähes kahden miljardin arvonlisän ja puolen miljardin verotulot. Uusia biojalostamohankkeita on suunnittelupöydällä useita. Niiden toteutumiseen vaalitulos voi vaikuttaa. Millä koulutuksen ja vanhustenhoidon vaalilupaukset rahoitetaan, jos työpaikkojen, verotulojen ja tuotannon annetaan valua korruptiomaihin?
Keskusta ei kannata metsien käytön vähentämistä kuten vihreät. Vihreiltä puuttuu globaali ilmastonäkökulma ja heidän ongelmansa on, ettei heillä ole realistista ratkaisua, miten energiaa tuotetaan Suomessa. Suomella on puuta ja päätä. Käytetään niitä. Sekä kansantalouden että ilmaston kannalta on viisasta pyrkiä sekä puunkäytön lisäämiseen että metsien kasvua lisääviin toimiin kuten metsänhoitoon kannustamiseen, metsittämiseen ja tuhkalannoituksen lisäämiseen.
Keskustan kunnallisjärjestön puolesta
Mikko Tiirola