Wahlroosin ajattelu tappaisi orastavan biotalouden

PÄÄKIRJOITUS & MIELIPIDE 16.9.2014 6:00
Mikko Tiirola

Kymmenessä vuodessa vientiteollisuudesta on hävinnyt 100 000 työpaikkaa. Vaihtotaseen 12 mrd euron ylijäämä on vaihtunut alijäämään. Valtion velka on lähes tuplaantunut kuluneella hallituskaudella.

Biotaloudesta halutaan valtioneuvoston strategian mukaan uutta kansantalouden veturia ja sataa tuhatta uutta työpaikkaa seuraavien kymmenen vuoden aikana. Metsäsektori tuottaa jo nyt lähes 30% Suomen nettovientituloista ja biotalouteen panostamisen myötä sen osuus vain kasvaa.

Keski-Suomelle biotalous on maakunnan keihäänkärki. Äänekosken investoinnin toteutuminen on meille elintärkeää.

Viikonloppuna UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos antoi erikoisen haastattelun Helsingin Sanomille. Hän esittää jälleen kiinteistöveron laajentamista maa- ja metsätalousmaahan. Wahlroosin mukaan kiinteistöverosta kertyisi 500 miljoonaa euroa verotuottoa, jos vero olisi 25 euroa hehtaarilta.

Yhtiönsä pussiin Wahlroos ei ainakaan puhunut. UPM on Suomen suurin yksityinen metsänomistaja 820 000 hehtaarillaan, joten Wahlroosin ehdotus maksaisi hänen edustamalleen yhtiölle 20,5 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäkuluna se olisi tasoltaan paljon kritisoidun rikkidirektiivin tasoa.

Yksityismetsänomistajien keskuudessa Wahlroosiin esittämä malli saisi aikaan kannattavuuden romahtamisen ja verotuksen tuplaantumisen.

Kaksinkertainen verotus koettaisiin täysin epäoikeudenmukaisena. Metsänomistajat reagoisivat kiinteistöveroon voimakkaasti: puukauppa hiljenisi, vastakkainasettelu jokamiehenoikeuksien, luonnonsuojelun, metsästysvuokrien ja metsäteiden käytön suhteen roihahtaisi.

Oikeudenmukaisen järjestelmän luominen olisi mahdotonta ja se maksaisi paljon. Pitäisikö rehevän kasvupohjan järeän tukkipuuston metsähehtaaria verottaa samalla maksulla kuin aukoksi hakattua hehtaaria?

Taimikkovaltaisella tilalla tulot saattavat olla vuosikymmenten päässä. Lisärasitteet saattaisivat siirtää pieniä tiloja kokonaan metsätalouden ulkopuolelle.

Keskimääräinen metsätila on alle 30 ha. Ei 700 euroa vuosittaisena kiinteistöverona saisi tehostamaan tällaisen tilan hoitoa, mutta kannattavuuden se kyllä veisi. Metsästä tulisi helposti harrastustila.

Jos tila jaettaisiin, puolittuisivat maksutkin, molemmat uudet omistajat pääsisivät metsästysseuran jäseniksi, ja silti tila tuottaisi polttopuut omasta metsästä.

Yrittäjämäiselle metsänomistajalle vero olisi puhdas kulurasite, jonka vaikutusta yritettäisiin ulosmitata vaatimalla kovempaa puun hintaa ja laajaperäistämällä metsänhoitoa.

Kapitalisti Wahlroosin soisi enneminkin miettivän verotuksen dynaamisia vaikutuksia. Yrittäjämäiseen metsänomistamiseen pitäisi kannustaa eikä tuhota elinkeinomahdollisuutta.

Metsätilojen sukupolvenvaihdosten verohuojennus olisi tehokkain keino metsänomistajien ikääntymisen ja tilojen pirstoutumisen pysäyttämiseksi ja sitä kautta aktiivisuuden lisäämiseen.

Maataloudessa vastaava järjestelmä toimii hyvin, mutta metsäyrittäjältä tämä mahdollisuus puuttuu. Jos metsänomistajien keski-ikä laskisi 10 vuotta ja tilojen keskikoko kasvaisi 10 ha, tulisi Metlan laskelmien mukaan noin 8 miljoonaa m3:ä lisää puuta markkinoille - kahden uuden sellutehtaan tarpeen verran.

Toisin kuin uudet lisärasitteet, yrittäjyys saisi aikaan tasaisemmat puumarkkinat ja kannattavamman elinkeinon. Koska yrittäjästatuksen saaminen edellyttäisi tilakoon kasvattamista, vähenisivät ikääntymisen ja pirstoutumisen haitat.

Edellytykset uusille investoinneille paranisivat ja myös verotulot lisääntyisivät. Voittajia olisivat niin metsänomistajat, palkansaajat kuin teollisuuskin ja koko suomalainen vientiin nojaava kansantalous.

Mikko Tiirola

metsävaltuuskunnan pj, MTK r.y.

Petäjävesi