Yksityisteillä on suuri merkitys Keski-Suomen elinvoimalle

Päätoimittaja Mervola (Ksml 6.9) arvioi keskisuomalaisten kansanedustajien onnistumista. Liikennehankkeiden rahoituksessa pärjääminen on yksi hyvä mittari. Valtaväylien liikennehankkeiden rahoituksessa Keski-Suomi on pärjännytkin hyvin. Uusin 10 miljoonan euron rahoitus päätettiin syksyn budjettiriihessä VT 4:lle Vestonmäkeen Toivakkaan.

Kolikolla on kuitenkin synkempi puoli. Se jäi myös hallituksen infrasaavutuksia kehuneelta Sinuhe Wallinheimolta (kok) kertomatta (Ksml 3.9).

Vielä vuonna 2022 valtio avusti budjetissaan yksityisteiden parantamista valtionavustuksilla 40 miljoonalla eurolla, mutta kuluvan vuoden rahoitusta hallitus on leikannut rajusti: yksityisteiden perusparannusten valtionavustukset on romahdutettu tämän vuoden budjetissa 6,8 miljoonaan euroon eikä syksyn budjettiriihi lupaa ensivuodellekaan parannusta. Yksityisteiden rahoituksen romahduttaminen on Orpon hallituksen häpeätahra.

Keski-Suomessa yksityisteitä noin 40 000 kilometriä. Niiden varrella asuu yli 22 000 vakituisen asumisen taloutta ja noin 7000 vapaa-ajanasuntoa.

Koko maassa yksityisteiden omistajat käyttivät teidensä auraamiseen ja kunnossapitoon rahaa noin satamiljoonaa euroa Suomen tieyhdistyksen laskelmien (2022) mukaan.

Tiekunnat eivät voi arvonlisäverolainsäädännön tulkinnan takia vähentää maksamiaan arvonlisäveroja. Arvonlisäveroprosentin hallitus nosti 25,5 prosenttiin ja teiden hoitokulut ovat nousseet kolmen vuoden takaisesta inflaation vuoksi yli 10 prosenttia. Siksi voidaan pitää varmana, että valtion verokassaan kertyy yksityisteiden tiekunnilta vähintään 25 miljoonaa euroa arvonlisäveroja tänä vuonna. Joka neljäs tiekunnan aurauskeikka ja murskekuorma menee valtion verokarhun suihin. Valtio tienaa tänä vuonna siis yli 15 miljoonaa euroa yksityisteillä. Tämä on väärin, sillä yksityisteitä käytetään korvauksetta laajasti retkeilyyn, marjastukseen, metsästykseen, kalastukseen ja matkailuunkin jokaisen oikeuksiin vedoten.

Myös kunnat käyttävät yksityistieverkkoa palvelujensa tuottamiseen ja avustavat siksi tienpitoa erilaisilla perusteilla harkinnanvaraisesti. Valitettavasti viime vuosina monessa kunnassa on vähennetty tai jopa poistettu yksityisteille myönnettävät avustukset. Yksityisteiden varsilla asuvat kiinteistöjen omistajat maksavat kiinteistöveroa siinä missä taajamienkin asukkaat, mutta he joutuvat pitämään omilla varoillaan tiensä kunnossa, toisin kuin kaava-alueilla. Kuntien kiinteistöverotuotot ovat olleet kasvavia. Siksi voisi olla kohtuullista, että valtuustot ohjaisivat kiinteää osuutta kiinteistöverotuotosta yksityistieavustuksiin. Se olisi elinvoimaa vahvistava linjaus, mutta myös oikeudenmukaisuuskysymys.

Yksityisteiden merkitys Keski-Suomen elinvoimalle on niin suuri, että keskisuomalaisten kansanedustajien minimi tavoite täytyy olla valtion yksityistierahoituksen nostaminen edes sille tasolle, mitä valtio toisella kädellä verottaa.

Mikko Tiirola

Metsävaltuuskunnan pj, MTK r.y.

Petäjävesi