Sain kasvaa lapsuuteni pohjoisen selkosilla – Pudasjärvellä. Lapsena kuulin sanontoja, jotka vaikuttivat metsänhoitajaopintoihin hakeutumiseen: "Pappihan tulee vaikka pieksämällä, mutta metänhoitajaa ei tuu jokkaisesesta" ja "ensin on ukkoherra, sitten poroherra ja vasta sitte kirkkoherra". Työpaikka haaveeksi kehkeytyi näistä metsähallituksen...

Metsälehdessä, Aarteessa, Kalevassa jne
Kirjoituksia muissa medioissa
Metsävähennys ei ole lahja
Kauppalehdessä (KL 24.3) toimittaja Kyösti Jurvelin analysoi hallituksen aikeita korottaa metsävähennystä. Analyysi jäi vaillinaiseksi. Siksi metsävähennyksen perusteita on syytä avata.
Metsävähennyksellä tarkoitetaan metsänomistajan mahdollisuutta vähentää pääomaverotuksessa osaa metsätilan hankintamenosta. Nykyisin tuo oikeus on 60 prosenttia ja...
LUKIJALTA KALEVA MIKKO TIIROLA
PUDASJÄRVELÄINEN | MTK-liite | KOLUMNI
Monen mielestä Hukkajoen raakkutuhosta on puhuttu jo tarpeeksi. Tehtyä ei saa tekemättömäksi. Muistijälki koko metsäalalle tästä takuulla jää - syystäkin. Raakkupurojen yli ei jatkossa varmasti ajeta. Poliisi tutkii ja rangaistukset tulevat oikeusistuimesta.
"Pääsyy raakkujokien vähenemiselle on vesireittien patoaminen, joka estää raakkujen lisääntymiselle välttämättömien lohikalojen nousun."
Itäsuomalaiset - käyttäkää ääntänne!
EU-vaalit eivät ole aikaisemmin kiinnostaneet suomalaisia – ei myöskään metsänomistajia eikä etenkään itäsuomalaisia. 2000-luvun EU-vaaleissa vain neljä kymmenestä on käyttänyt äänioikeuttaan.
Modernille metsämarssille
KALEVA | Mikko Tiirola | Metsävaltuuskunnan pj, MTK r.y.
Tuulivoimaako Itä-Suomeen
KOLUMNI SAVONMAA METSÄNOMISTAJAN ÄÄNITORVI
Piru asuu vertailuvuodessa
EU komissio on asettanut ennallistamistavoitteidensa vertailuvuodeksi vuoden 1952. Suomalaisia on reilu prosentti EU:n väestöstä, mutta meille on esityksessä sälytetty lähes 13 prosenttia EU alueen ennallistamisen kokonaiskustannuksista. Keskeinen selittävä tekijä on juuri vuosiluku mihin luonnontilaa verrataan. Kohtuuton se on ja sen myös...






